Warning: mkdir(): No such file or directory in /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/photo-gallery/framework/BWGOptions.php on line 199

Warning: session_start(): Cannot send session cookie - headers already sent by (output started at /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/photo-gallery/framework/BWGOptions.php:199) in /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/botdetect-wp-captcha/wp-botdetect-captcha.php on line 205

Warning: session_start(): Cannot send session cache limiter - headers already sent (output started at /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/photo-gallery/framework/BWGOptions.php:199) in /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/botdetect-wp-captcha/wp-botdetect-captcha.php on line 205
motivointi | Heini Vuorinen motivointi – Heini Vuorinen
19 elo

Uudet tuulet puhaltaa!

Nyt on tullut aika toteuttaa pitkäaikainen haave opintovapaasta ja erityispedagogiikan opinnoista. Pistin siis 6.8. alkaen täysin pillit pussiin kieltenopetuksen osalta lukuvuodeksi 2015-2016. Ajatus on kytenyt mielessäni jo vuosia ja viime keväänä – kaiken työstressin ja -turhautumisten sekä tulevien OPS-uudistusten keskellä – ja aika tuntui kypsältä laittaa opintovapaa hakemus vetämään työnantajalle. Oli uusien tuulien aika. Korkea aika.

Valehtelisin, jos väittäisin, etteivät ammatillisen koulutuksen tulevat OPS-muutokset sekä ruotsin että yleissivistävien aineiden osalta olisi vaikuttaneet työmotivaatiooni menneenä lukuvuona sekä päätökseeni pitää työelämästä hieman breikkiä. Vielä vuosi sitten puhkuin intoa kehittää ruotsin opetusta, mutta syksyllä 2014 tuntui, kun olisi isketty puulla päähän, kun totuus ammatillisen koulutuksen uudistuksista alkoi hahmottua. 18 tunnin ruotsin opetuksen takia ei paljon kannata ottaa turhaa stressiä. Tämä kai se totuus kuitenkin on. Ja eipä siihen 18 tuntiin paljon oppimateriaalia tarvita. Sen verran kun tarvitaan, niin ehkä jo löytyykin ihan tältäkin sivustolta.

Sivuston päivitys on ollut mukava projekti oman työni ohessa. Olen saanut aivan ihania, kannustavia s-posteja kollegoilta ympäri Suomen, jotka ovat kiittäneet minua tehdystä työstä. Useat opettajat ovat lähettäneet minulle myös materiaalia ruotsin opetukseen, joka on ilahduttanut todella paljon ja kannustanut jatkamaan työtä. Olen lisäillyt loppukesästä edellisen lukuvuoden materiaaleja ja muita löytöjä sivuille sekä tarkistanut linkkien toimivuudet, mutta tästä lähtien annan sivuston toistaiseksi vaan olla ja palvella käyttäjiä. Toivottavasti sieltä edelleen löytyy apua opetustyöhön.

Toivotan kaikille amiksen ruotsin opettajille voimia uuteen lukuvuoteen ja iloa työhön! Itse paneudun nyt tenttikirjoihin, palautan mieleeni tieteellisen kirjoittamisen kommervenkit ja toivon, että siinä samalla löytyisi se kadonnut työmotivaatio ennen elokuuta 2016. :)

Loppukesän terveisin, Heini

31 heinä

Balansiin lisämateriaalia!

Vihdoinkin tuli inspiraatio päivitellä sivuilleni viime lukuvuonna tekemiäni lisämateriaaleja Balans – svenska för affäsrsstudier -kirjaan. Onpas niitä jo paljon! Kannattaa kurkata, jos ko. kirja on käytössä liiketalouden opiskelijoilla!

Olen viimeisen kahden vuoden aikana käyttänyt ”keskeiset sanat/ rakenteet” -monisteita heikompien opiskelijoiden/ kokeiden reputtajien läpi saamiseen T1-arvosanalla omissa rästipajoissani. Olen ottanut opiskelijat rästipajaan, jossa olen antanu ensin täydentää esim. sanastomonisteen huolellisesti kirjan kanssa. Tämän jälkeen olen sanonut, että opiskelee sanoja luokassa hiljaa itsekseen omaan tahtiin (vähän opiskelijasta riippuen 10-15 sanaa kerrallaan) ja kun omasta mielestään osaa ko. sanat, laitetaan moniste piiloon ja vaihtoehtoisesti joko kysyn sanat suullisesti TAI annan saman monisteen tyhjänä opiskelijalle, johon hän täydentää sanat kirjallisesti. Saatesanoiksi olen sanonut, että jos reputettu koe aiotaan korvata tällä menetelmällä, tulee kaikista koealueen kappaleen sanastoista hallita vähintään 75% saadakseen T1-arvosanan. Eli tällä menetelmällä kolutaan kaikki kappaleet lävitse pienissä osissa rästipajoissa.

Tämä systeemi on toiminut yllättävän hyvin myös heikompien ja laiskempien opiskelijoiden kohdalla. Kun opiskeltava asia on selkeästi hahmotettavissa ja opiskelijat tietävät, että kaikki opiskeltavat sanat/ rakenteet myös kysytään, se motivoi opiskelemaan. Suosittelen kokeilemaan!

Sivulle tuli myös paljon uusia Quizlet-sanastoja Balansin kappaleisiin, joita olen tehnyt opiskelijoille kappaleiden keskeisistä sanoista. Lähetän usein linkin harjoituksiin Wilman kautta, ja ahkerimmat voivat halutessaan harjoitella kotona sanakokeeseen erillaisten tehtävien avulla.

27 touko

Videoita eri ammateista!

Ammatillisten kieltenopettajien Facebook-ryhmän kautta tuli tänä keväänä aivan loisto linkkivinkki ammatillisen koulutuksen ruotsin opetukseen; nimittäin Rätt yrke – från frö till planta -sivusto, jolla on tällä hetkellä 45 n. 5 minuutin mittaista ruotsinkielistä esittelyvideota eri ammateista, joihin voi Suomessa opiskella 2. asteella. Videot ovat todella laadukkaasti tuotettu ja jokaisen videon alla on pieni kuvaus tai muu teksti ammatista ruotsiksi. Täydellistä, sanon minä! Ihanaa; tuoretta, ajantasaista tietoa eri ammateista!

yrken substans

Sivusto on osa opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa projektia, jonka tarkoitus on edistää 2. asteen koulutuksen läpäisyä ja toimia ruotsinkielisten ammattikoulujen ja peruskoulujen opojen työkaluna. Ja tietenkin meidän suomenkielisten ammattikoulujen ruotsinopettajien! Tämä tulee käyttöön!

27 huhti

Quizlet-sanastoja eri teemoihin

AMK:n puolella on tullut perehdyttyä hieman syvemmin mm. rekrytoinnin, koulutuksen, reklamaation, puhelinasioinnin ja yritysesittelyn sanastoihin. Laadin ammattialan ruotsin opiskelijoille jokaiseen teemaan Quizlet-sanaston, jonka annoin kotitehtäväksi. Sanastoa sai harjoitella kotona Quizletin eri tehtävätyypeillä.

Muutamalle ryhmälle pidin oikein perinteisen ”läksynkuullustelun”, jolla testasin perussanaston hallinnan. Tästä kuitenkin varoittelin etukäteen. Alkushokin jälkeen (”Siis mitääh? Sanakoe? Meillä? Osattava 50% tai joutuu uusintaan?”) Quizlet osoittautuikin monelle opiskelijalle mieluisaksi tavaksi harjoitella sanastoa. Ja tuloksetkin olivat todella kannustavat; useammat opiskelijat – ja erityisesti pojat – sanoivat harjoittelun olleen paljon mielekkäämpää kuin sanojen harjoittelu esim. listasta.

Att söka jobb – sanasto

Studier och utbildning – sanasto

Telefonord- och uttryck -sanasto

Företagspresentation – sanasto

Reklamation -sanasto

12 helmi

Tala svenska på jobbet!

Facebookin Ammatilliset kieltenopettajat -ryhmä on osoittautunut aivan helmeksi kanavaksi pitää yhteyttä 2. asteen ammatillisiin kieltenopettajiin. Mm. tämä LOISTAVA materiaali oli mennyt minulta aivan ohi, vaikka on jo muutaman vuoden vanha ja sopii amiksen ruotsin (ja AMK-ruotsin) opetukseen kuin nenä päähän! Lahteen aktiivisille kollegoille kiitosta tästä vinkistä! :) Pitihän se heti laittaa tilaukseen ja eilen sain opuksen käsiini.

Tala svenska på jobbet

Kyse on siis Anneli Asunmaan laatimasta ruotsin oppimateriaalista, joka pitää sisällään pelkästään suullisia ”A/B -harjoituksia” nimenomaan työelämän kielenkäyttötilanteita ajatellen. Liikkeelle lähdetään itsestä ja opinnoista kertomisesta, jonka jälkeen siirrytään mm. työstä kertomiseen, small talk -jutusteluun sekä liiketalouden, kokouksien ja työmatkojen aihepiireihin. Lisäksi käsitellään joitain kieliopillisia kokonaisuuksia, kuten prepositioiden käyttöä sekä ajan ilmauksia. Erityiskiitos materiaalin laatijalle kirjan takaa löytyvistä sanastoista, jotka voi monistaa avuksi opiskelijoille. Ja tosiaan; tämä materiaali on nimenomaan tarkoitettu monistetttavaksi, eli ei muuta kun kopiokone laulamaan ilman omantunnon tuskia! Suosittelen lämpimästi!

A/B-harjoitus

 

26 tammi

Svenska för närvårdare

Jag är här för dig 1Löytyipäs vihdoin rauhallinen hetki päivittää taas blogia ja lisätä materiaalia sivuille. Joulukuu – ja melkeinpä tammikuukin – on hurahtanut kyllä sellaisella vauhdilla, että ei ole meinannut löytyä aikaa työpäivien jälkeen mihinkään ylimääräiseen. Eikä kyllä aina oikein energiaakaan.

Uusi vuosi on tuonut jo nyt mukanaan vaikka mitä uusia haasteita omaan työhöni ammatillisen ruotsin saralla; niistä voinkin kirjoitella joku toinen kerta. Nyt ajattelin kertoa uusimmista lähihoitajien ruotsin materiaalilöydöistäni ja muutamasta uudesta ”tekeleestäni”. Olen nyt 3. jaksossa laajentanut alojani sosiaali- ja terveydenhoitoalalle ja nimenomaan aikuiskoulutuksen puolelle.

jag är här för dig 4Eroja huomaa kyllä hyvin nopeasti nuorten opetukseen: aikuisilla on mukana omat kynät ja paperit, edellisellä kerralla jaetut materiaalit, motivaatio on kohdallaan, työskentelytapa on oma-aloitteinen, opettajalle esitetään haastavia kysymyksiä… Melko harvinaista herkkua nuorisopuolella.

Olen opettanut kolmelle aikuiskoulutuksen ryhmälle seitsemän (!) tuntia putkeen ruotsia neljänä päivänä (yht. 28h lähiopetusta), eikä kukaan ole yhtenäkään iltapäivänä marissut, että ei jaksaisi enää yhtään ruotsintehtävää! Uskomatonta sitkeyttä! Luulin, että saman aineen opiskelu koko päivän olisi kurssien suurin haaste, mutta suurempi tuntuikin olevan – opettajan näkökulmasta – suuret tasoerot ja sen myötä tunnin ohjelman sunnittelu niin, että kaikilla olisi koko ajan jotain mielekästä tekemistä. Jokaisessa ryhmässä on ollut nimittäin sekä lukion käyneitä, lahjakkaita kieltenopiskelijoita sekä toisaalta peruskoulu-/ kansakoulupohjaisia opiskelijoita ja jopa maahanmuuttajia, joilla ei ole lainkaan ruotsin opintoja takana. Opiskelijoitahan tasoerot eivät ole tuntunut haittaavan, päinvastoin. On ollut ihana katsella, miten nopeammat auttavat hitaampia ja selvästi eri yksilöt ovat päässeet ”loistamaan” ruotsin tunneilla, kuin muiden aineiden tunneilla.

Kuvat tässä postauksessa ovat Folktingetin julkaisemasta hoitalan selkokielisestä suomi-ruotsi minisanastosta Jag är här för dig, jonka erään koulumme lähihoitajaluokan ammatinopettaja oli tilannut jokaiselle luokan opiskelijalle. Itse en koko minisanastosta ollut kuullut mitään ja siksi piti jakaa se samantein tälläkin. Aivan loistava apu opiskeluun ja työelämän tilanteisiin! Sanastoa voi kuulemma tilata maksutta Folktingetin sivuilta, mutta näköjään sen sisällön voi ladata netistä myös PDF-tiedostona. Loistavaa materiaalia opetukseen!

Tänään pelattiin ”välipalana” nopeasti kyhäämääni Kahoot-”mobiilitietokilpailua”, jonka aiheena olivat sairaudet, kehonosat ja sisäelimet ja niiden ruotsinkieliset nimet tietenkin. Kysymykset olivat mielestäni sen verran yksinkertaisia, että laitoin vastausajaksi vain 10 sekuntia. Peli on tietenkin kaikkien käytettävissä ja löytyy täältä.

Olen myös laatinut muutamiin Livets Puls -oppikirjan tehtäviin lisätehtäviä, jotka laitan tässä myös jakoon:

Kpl 6 Joakim har börjat skolan (PDF) (DOC), Kpl 7 Mamma och pappa tjatar hela tiden (PDF) (DOC), Kpl 10 På en kirurgisk avdelnig (PDF) (DOC).

30 marras

Kansalaisopiston kurssilla diskuteeraamassa

vop-minilogoVaikka ammattini (ruotsin ja saksan opettaja) ja koulutus (kielten maisteri) on mikä on, niin varmuus opetettavien kielten puhumiseen ei aina opettajallakaan ole ihan sillä tasolla, millä sen toivoisi olevan. Tämä tuntuu olevan aika yleinen ongelma kieltenopettajien parissa. Itseasiassa tuntuu, että mitä enemmän työvuosia tulee, sitä epävarmemmaksi tulen kielitaitoni kanssa. Siis APUA; nyt on kuitenkin vasta 8. työvuosi menossa! Mitä tälle tilanteelle pitäisi tehdä?

Onko oikeasti niin, että minun pitäisi lukea kesälomat ruotsin- ja saksankielistä kirjallisuutta tai osallistua kielikursseille? Vai pitäisikö arki-iltaisin muistaa ylläpitää kielitaitoa lukemalla, TV:tä katsomalla/ muiden maiden medioita seuraamalla tms.? Itse voin ihan avoimesti myöntää omaavani myös sen verran paljon muita mielenkiinnon kohteita elämässäni, että haluaisin käyttää vapaa-aikani ja lomani johonkin aivan muuhun kuin työasioihin. Jokainen kieltenopettajahan sen tietää, että vaikka luokkahuoneessa kuinka puhuisi opetettavaa kieltä, niin kyllä ne jutut kiertää aina sitä samaa kehää tyyliin ”Ta fram böckerna!”/ ”Kan du vara snäll och öppna dörren?”/ ”Lägg bort telefonen!” jne, jne…

Tietenkin tähän suullisen kielitaidon epävarmuuteen varmasti liittyy myös ammatin tuoma tarkkuus kielenhuolollisiin seikkoihin (tyylin ”En sano sanaakaan ruotsiksi, ellen ole 100% varma, että kaikki muodot ovat täydellisen oikein…”). Itse ainakin tunnistan tämän piirteen voimakkaana itsessäni. Saksa on aina ollut minulle vahvin vieras kieli, johon varmuus on tietenkin tullut asuttuani Saksassa useamman vuoden. Ruotsissa en koskaan ole asunut ja sen huomaan edelleen tiettynä epävarmuutena suullisessa kielitaidossa. Täällä Kanta-Hämeenssa en rehellisesti sanottunua ole vielä kertaakaan elämässäni törmännyt tilanteeseen, jossa olisin tarvinnut ruotsin kieltä. Hämeenlinnan kirjasto on järjestänyt silloin tällöin kielikahviloita, joihin olisi voinut mennä treenaamaan haluamaansa kieltä. Sinne asti en vaan ole vielä kertaakaan päässyt.

Tänä syksynä loppui kuitenkin asian voivottelu ja päätin rohkaistua ja ilmoittautua paikallisen kansalaisopiston, Vanajaveden opiston ruotsin suulliselle keskutelukurssille Diskutera på svenska. Mietin pitkään, kehtaanko ollenkaan mennä sinne. Joku voisi ihmetellä, että eikö ne maisteritason kieltenopinnot ruotsista jo pitäisi riittä? Kuulin varoittavan esimerkin englanninopettaja kollegaltani, kuinka kansalaisopiston vironopettaja oli heittänyt hänet pihalle ensimmäiseltä viron tunnilta, kun oli kuullut, että oppilaana olisi englannin (ei viron!) maisteri! Kuvitelkaa!

Noh, minua ei todellakaan pistetty luokasta pihalle vaan päinvastoin olin yhtä tervetullut kuin kaikki muutkin. Vitsi, että olen tykännyt käydä kerran viikossa maanatai-iltaisin 1,5h juttelemassa milloin mistäkin aiheesta ruotsiksi. Paikalla on kerrasta riippuen 5-10 innokasta ruotsin snackaajaa, joista suurin osa on työelämässä, osa eläkeläisiä. Iso osa onnistunutta kurssia on kuitenkin mahtava, innostava, iloinen opettajamme Ulla, joka on opettanut meille vaikka mitä uutta ruotsalaisesta ruoasta, musiikista, yhteiskunnasta ja koulutuksesta! Kurssilla on ihanan rento tunnelma; osallistujat ovat kaikki tietenkin hieman eri tasoisia ja taustaisia, mutta jokainen saa halutessaan suunvuoron eikä kukaan ota touhua turhan vakavasti. En edes minä. :)

Tämän syksyn ehdoton ykkösharrastus!

12 marras

Vilken service, Biltema!

Viime viikolla sain puhelinsoiton Riihimäen Biltemasta. 20 kappaletta ruotsinkielisiä (ja 2 suomenkielistä) Bilteman kuvastoja oli saapunut minulle noudettavaksi Riihimäen myymälään. Olin tilannut nämä Bilteman asiakaspalvelun kautta. Bilteman työntekijä meni muissa asioissa Vaasaan ja toi mukanaan minulle ruotsinkieliset kuvastot, koska muualta Suomesta ei kuvastoja edes saisi. Mahtavaa palvelua!

motonet

Kuvastothan ovat osoittautuneet aivan käsittämättömiksi aarreaitoiksi sanaston opetteluun; niin opettajalle kuin opiskelijoille! Ja vielä kuvien kera! Täydellistä! Niistä löytyy sanastoa mm. auto- ja logistiikka-alalle, rakennusalalle, LVI-alalle, sähköalalle, puutarha-alalle, kotitalousaloille ja merkonomeille (toimitotarvikkeet). Vinkin kuvastojen käyttöön sain muuten ruotsinope Annalta Nivalan amiksesta, joka otti minuun yhteyttä tutustuttuaan näihin sivuihin! Näin sen kollegiaalisen yhteistyön pitäisikin toimia! :) Kiitos vinkistä! Laitetaan se heti muillekin jakoon.

motonet3

motonet2Kuvastoista inspiroituneena laitoin LVI:n pojat heti hommiin; ja integroimme kuvaamataidetta ja ruotsinopetusta ja teimme oman alan sanastosta hienoja seinätauluja. Epävarmempikin piirtäjä sai hieman apua tauluunsa kuvaston kuvista ja suomenkielisistä versioista oli helppo tarkistaa, että suomennos meni oikein. Tarkoituksenani on laatia eri aloille sanastotehtäviä, joita ratkotaan kuvastojen avulla. Näistä laitan lisää infoa (ja tehtävät jakoon), kun pääsen niin pitkälle, että olen ne laatinut ja kertaalleen koekäyttänyt.

Ensi viikon perjantaina onkin sitten tärkeä koulutus amiksen kieltenopettajille Helsingissä. Vuorossa siis face-to-face-verkostoitumista vaihteeksi. Vi ses då, kära kollegor!

10 elo

Atto- ja ammattiaineiden integraatiopohdintaa, osa 2

Lomat on nyt sitten todellakin lusittu ja hikinen paluu työpaikalle on tapahtunut. Meillä Riihimäellä ei ilmastointia rakennuksesta löydy ja punatiilinen talovanhus on kerännyt kivasti lämpöä itseensä koko heinäkuun, joten sisäilmassa ei juurikaan ole hurraamista tällä hetkellä. No, eiköhän tämä tästä kohta helpota. Juuri tulleen tiedon mukaan ilmalämpöpumppua ei käytävään heru, joten näillä mennään… Tämän postauksen otsikon ”pähkinää” ei ole tullutkaan pureskeltua vähään aikaan (edellisen kerran 9.3.2014), kun keskittyminen on mennyt AMK-opintoihin valmentavan ruotsin verkkokurssin laadintaan. Kurssi on muuten ihan kohta valmis; muutamat osiot vielä kesken. Siitä siis pian lisää.

Pari päivää sitten etsin oikein kunnolla, pitkän tauon jälkeen uusia nettilöytöjä tälle sivustolle ja sieltähän löytyikin pari esitystä juuri tähän kinkkiseen kysymykseen, miten kieliä voisi (ja onko se edes välttämätöntä?) integroida ammattiaineisiin toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa. SlideSharesta löysin juuri tästä aiheesta Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston kieltenopettaja Johanna Venäläisen diaesityksen aiheesta. Ja siellähän onkin sitten tehty asian eteen töitä – ja paljon! Niin paljon, että Johanna on saanut työstään tunnustuksen ja hänet on valittu Vuoden kieltenopettajaksi 2013! Aivan mahtavaa, että palkinto meni amiksen opettajalle! Myöhästyneet onnittelut kollegalle! Mutta tässä siis Johannan diat:

Aika paljon samoja ajatuksia, mitä itsekin olen pohtinut ja myös paljon samoja konkreettisia asioita, joita olen omassa opetuksessani viime aikoina toteuttanut (Moodle, videot, materiaalin jakaminen). Ei tästä tosin käynyt ilmi, miten koulussa suunnitteluaika kielten- ja ammatinopettajan kanssa on resurssoitu ja käytännön järjestelyt kuten lukujärjestystekniset ja luokkatilakysymykset toteutettu. Tähän problematiikkaan taitaa koko tämä hieno ajatus (ainakin toistaiseksi) meillä Hyriassa tyssätä… Ja kyllä mietin myös henkilökemia-asioita ja sitä, löytyisikö joka osastolta kieltenopetuksesta kiinnostuneita ammatinopettajia meille työpareiksi ja onnistuisiko yhteistyö ja samanaikaisopetus. Toimiva yhteistyö kun ei aina lähde käyntiin ”sormia napsauttamalla” vaan vaatii aikaa ja sekä työpariin että ammattialaan tutustumista.
Löysin myös SASKYn esityksen aiheesta. Waude, miten hienoja projekteja siellä on ollut käynnissä! Kannattaa tutustua linkin dioihin, jos ei vielä ole niitä lukenut! Todella mielenkiintoisen tuntuisia, luovia ratkaisuja, kuten atto-opettajien lukujärjestyksettömyys tai vaihtoehtoisesti joustava lukujärjestys (atto-ope siis kulkee ammattiaineiden tunneilla mukana) ja tarjolla olisi vain tarvittaessa teoria-/tukitunteja atto-aineissa. Tätä suuntausta tukemaan oli esitetty myös tilastoja, joissa SASKYn integroimattoman atto-kurssin läpäisyprosentti olisi 76,4% ja integroidun kurssin 98,1%. Onhan siinä eroa, täytyy myöntää…
Mutta katsotaan nytkähtävätkö nämä asiat meillä Hyriassa eteenpäin lukuvuonna 2014-2015. Suurella mielenkiinnolla jään odottamaan koulun johdon koordinaatteja asiasta. Mutta nyt ei muuta kuin mahtavaa alkavaa lukuvuotta meille kaikille amiksen ruotsin opettajille! Ei ole meillä helppo duuni, mutta voi, miten hauska paikka ammattikoulu on opettaa! Näin ihanan eläväisiä nuoria et lukioista löydä! ;) Nautitaan tästä työstä!
29 heinä

Ruotsin mobiilirastirata

Nyt tulee kerrankin koordinaatit 100%:sti onnistuneeseen ruotsin tuntiin – muidenkin kuin itse opettajan mielestä! Pelkkää naurua, positiivista palautetta ja innostunutta ruotsin tehtävien ratkomista! Ei ihan jokapäiväistä herkkua amiksen ruotsin maikalle. Kyseessä on Ruotsi-aiheinen mobiilirastirata, jonka suorittamiseen varasin kaksoistunnin (2 x 45 min). Toteutin radan jo toukokuussa kaikille seitsemälle silloisen jakson ryhmälleni, mutta postaus aiheesta tulee kevätkiireiden vuoksi vasta nyt. Opiskelijat suorittivat tehtävät pareittain niin, että toisella pareista piti olla älypuhelin/ tabletti, jolla mm. luettiin rastien mahdolliset QR-koodit. Puhelimiin olimme ladanneet ilmaiset QR-koodin lukijat edellisillä tunneilla.

QR-koodien tekeminen oli todella helppoa! Itse käytin QR-koodit.fi -sivuston generaattoria. Suosittelen! Sitten vaan koodien tallennus koneelle ja tulostus. Tein yhdeksän rastia koulumme päärakennukseen. Rastien aiheet liittyivät tietenkin Ruotsiin tai ruotsin kieleen. Ideoita rasteihin hain mm. Uudenmaan Kielitivoli-hankkeen mobiiliradasta sekä Hyvinkään kollegoitteni tekemästä, ”perinteisemmästä” rastiradasta. Näitä yhdistelin, muokkasin, loin uutta ja siitä se syntyi.

Tehtävänannot pitäisi siis vaan tulostaa ja kiinnittää hyviin ”piiloihin” ympäri koulua. Sitten tarvitset koulun pohjapiirrustuksen (tai piirrät sen itse) ja merkitset rastien löytöpaikat (1-9) karttaan. Tulostat oppilaille yhden kartan/ pari ja yhden vastauslomakkeen (alla)/ pari. Ja ei kun kynät mukaan ja menoksi!

Tehtävänannot ja muut tiedostot rastirataan löydät täältä!