Warning: mkdir(): No such file or directory in /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/photo-gallery/framework/BWGOptions.php on line 199

Warning: session_start(): Cannot send session cookie - headers already sent by (output started at /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/photo-gallery/framework/BWGOptions.php:199) in /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/botdetect-wp-captcha/wp-botdetect-captcha.php on line 205

Warning: session_start(): Cannot send session cache limiter - headers already sent (output started at /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/photo-gallery/framework/BWGOptions.php:199) in /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/botdetect-wp-captcha/wp-botdetect-captcha.php on line 205
luokkahuone | Heini Vuorinen luokkahuone – Heini Vuorinen
12 touko

Taidetta luokan seinälle

Tänä keväänä on toteutunut monta kauan haaveiltua asiaa. Uudistuksia on tullut niin opetusmenetelmiin kuin muihinkin käytäntöihin. Myös kielistudioni fyysinen ympäristö sai nyt huhti-toukokuussa uutta ilmettä. Olen jo vuosia haaveillut isosta, Ruotsi-aiheisesta seinämaalauksesta luokan pitkälle, harmaalle seinälle. Visuaalisena ihmisenä koulujen kolkot seinät usein ahdistavat ja uskon vakaasti siihen, että myös näillä tekijöillä (viihtyvyys, värit…) on vaikutusta oppimiseen.

seinämaalaus 2

Tammikuussa – kuin tilauksesta – koulumme kuva-artesaanien koulutuspäälikko Hyvinkäältä otti yhteyttä osastoomme ja kaipasi muutamalle toppilaiselle maalausprojektia, kuten seinämaalausta. Minä tietenkin ilmoittauduin koekaniiniksi projektiin. Sain 1. vuoden opiskelijat Mia Riikosen ja Milla Rastaan tilaustyön toteuttajiksi ruotsin luokkaan. Esitin asiakkaan ominaisuudessa toiveitani, joista opiskelijat laativat nopeasti ensimmäiset vedokset. Toiveinani oli isoja Ruotsi-aiheisia kuvia, symboleja ja maisemia sekä paljon värejä. Iloa ja piristystä luokkaan.

Ja sitä saa, mitä tilaa! Varasimme työn toteutukselle neljä päivää, jolloin pensselit heiluivat aamusta myöhään iltapäivään. Seinälle löysin tiensä niin Peppi, juhannussalko kuin Taalainmaan hevonenkin. Aika loppui tekijöiltä kuitenkin hieman kesken ja palautetilaisuudessa todettiin, että muutamat aukot nurmikossa ja taivas olisivat vielä voineet saada joitain yksityiskohtia. Vaikkapa pikku-Estelle ja -Leonore rattaisiin.:)

Kyllä nyt kelpaa!

09 maalis

Atto-ruotsin ja ammattiaineiden integraatio teknisillä aloilla

Olen tässä pähkäillyt jo pitkään lähinnä teknisten alojen atto-ruotsin ja ammattiaineiden integrointia, johon nyt kovasti kannustetaan. Ongelmani on yksinkertainen: miten ruotsin opetuksen integrointi työsaleihin tulisi toteuttaa niin, että oppimistulokset olisivat paremmat kuin tämän hetkisessä opetuksessani? Sitä kai tällä kuitenkin haetaan, parempia oppimistuloksia, eikö?

Tämä integraatiohan voidaan ymmärtää monella eri tavalla: atto-aineiden suoritus topissa, attojen sisältö enemmän alakohtaiseksi, atot fyysisesti osastoilla, atto-opet ja ammatinopettajat yhteistyöhön jne. Yksi konkreettinen idea tuntuu juuri olevan opetuksen järjestäminen esim. rakennusalalle rakennusosastolla, jotenkin autenttisemmassa ympäristössä kuin perinteisessä luokkahuoneessa. Oletan, että taustalla on ajatus siitä, että työsali on opiskelijalle motivoivempi ja kiinnostavampi ja näin myös oppimistulokset ja läpäisyprosentti paranisivat. Tosin olen myös kuullut, että tila voisi olla myös ihan tavallinen luokkahuone osastoilla. Siis häh? Miten tämä nyt sitten eroaisi Atto-osaston luokkahuoneista?! Muuten kuin, että atto-opettajat vaihtaisivat osastoa tai jopa kaupunkia joka välitunti ja kantaisivat selkä vääränä materiaalejaan pitkin kampusaluetta otsa hiessä… No thanks. 

Olen periaatteessa kiinnostunut ajatuksesta, että opetus tapahtuisi osastoilla, mutta asiaan liittyy tällä hetkellä enemmän avoimia kysymyksiä kuin vastauksia. Tässä muutamia:

1. Jos ryhmän (n. 20 opiskelijaa) yleisin peruskoulun ruotsin arvosana on 5 (joukossa luonnollisesti myös muutama ruotsissa mukautettu) ja monella on selviä tarkkaavaisuuden ongelmia, niin miten keskittyminen onnistuisi esim. autohallisssa, jossa oleskelu olisi huomattavasti vapaampaa kuin pulpetissa istuminen ja virikkeitä joka puolella…? Käytännössähän ruotsin kielen taito voi olla n. 5-10 sanaa pahimmassa tapauksessa. Motivaatio-ongelmista ja niiden tuomista haasteista opetuksessa en tässä edes viitsi lähteä kirjoittamaan. Niistä saisi oman postauksen. Todettakoon, että motivaatio-ongelmia löytyy yleisesti ja se heijastuu usein negatiivisesti oppitunnin kulkuun ja tehtävien tekoon. Tässä siis hieman alkuasetelmia…

2. Suullisen kielitaidon harjoittelu on muutenkin lievästi sanottuna haastavaa tämän kaltaisissa ryhmissä. Opiskelijathan eivät usein pidä tehtäviä minään kun ei tarvitse kirjoittaa mitään. Eli siis suullinen harjoitus = ”voi jättää väliin, ei kunnon tehtävä”. Näitä suullisia harjoituksiahan kuitenkin olisi nimenomaan tarkoitus tehdä autenttisemmissa ympäristöissä. Kyllä täytyy sanoa, että 20:n nuoren miehen ruotsin opetus, ohjeistus, valvominen, komentaminen, auttaminen, eriyttäminen, tukeminen ja arvioiminen autohallissa YKSIN saa hien pintaan ihan pelkkä ajatuskin…

3. Olisiko osastoilla apuna ammatinopettaja tai erityisopettaja atto-opettajan kaverina, jos olisi, niin mistä resurssi, kuka suunnittelee oppitunnit ja mikä olisi työnjako? Tähän liittyen tulee ensimmäisenä mieleeni, että epäilen suuresti kaikkien ammatinopettajien halukkuutta ruotsin kurssille opettajaksi. Siinä pitäisi kuitenkin jokunen ruotsin sana itsekkin osata.

4. Millä ajalla/ resurssilla opetus suunniteltaisiin? Jos ruotsin opetus esim. logistiikkaosastolle pidettäisiin autohallissa, vaatisi tämä atto-opettajalta ensin perusteellista perehdytystä paikkoihin, kalustoon ja ennenkaikkea opetuksen sisällön uutta pedagogista suunnittelua uudet tilat, mahdollisuudet ja mahdollinen työpari huomioonottaen. Jos vanhoille monisteille ei olisi enää käyttöä, niin pitäisi siis luoda ihan toisenlainen pedagogiikka, käytänteet ja materiaali. Millä ihmeen ajalla?

5. Tästä päästään heti tilakysymyksiin. Toimiiko kouluissane tilojen varausohjelmat eri rakennusten, osastojen ja yksikköjen välillä kunnolla ja luotettavasti? Jos ohjelmassa lukee, että tila on vapaa, se todellakin on vapaa, eikä joku ”Pertti”, joka on pitänyt jo 30 vuotta tuntinsa tässä luokassa joka maanantaiaamupäivä – eikä koskaan ole niitä mihinkään ilmoittanut – ole siellä? Entä varustelutaso? Voitko luottaa siihen, että koneet ja tykit toimivat, luokissa on kaiuttimet jne.?

6. Ovatko kaikkien osastojen ammatinopettajat edes kiinnostuneet tämänlaisesta yhteistyöstä (=atot valloittavat osastojen työsalit ja luokat)? Heti ensin tulee mieleen, että ainakin meidän koulussa yhteistyö voisi onnistua monilla naisvaltaisilla aloilla (marata, hius, sote, liti ym), mutta hieman epäilen kaikkien intoa tähän.

7. Jos ruotsin kielen taso on keskimäärin nuo 10 sanaa kurssin alkaessa, kielenopiskeluhan käytännössä tällaisilla ryhmillä on sanatasolla operointia (esim. autonosat, työkalut) ja perusasiakaspalvelutilanteiden lauseiden harjoittelua, puuttumatta suuremmin kieliopillisiin kysymyksiin. Mitä lisäarvoa opetukseen toisi esim. auto-osastolla tapahtuva autonosa-paperilappujen liimaaminen auton eri osiin ja sanojen opettelu hallissa näin? Olisivatko oppimistulokset näin parempia, kuin sanojen harjoittelu rauhallisessa luokkatilassa monipuolisesti erilaisia kirjallisia, suullisia ja kuunteluharjoitteita hyödyntäen? Jotenkin en jaksa uskoa, että olisi tuon vaivan väärti…

Voisiko siis työsaleissa tapahtuva, integroitu atto-ruotsin opetus oikeasti olla jotenkin laadukkaampaa opetusta kuin perinteisessä luokkatilassa tapahtuva, pedagogisesti monipuolinen opetus? Perinteissä luokassa pystyn ainakin jotenkin pitämään porukan ”näpeissäni” ja varmistumaan, että jokainen osallistuu opiskeluun edes jollain tasolla. Onko jossain päin Suomea jotain toimivaa mallia tai hyviä kokemuksia nimenomaan näille teknisille (rakennus, auto, metalli) aloille? Todella mielelläni kuulisin muiden kokemuksia ja varsinkin onnistuneita kokeiluja, joista voisi ottaa mallia!

I rest my case. Mukavaa alkavaa työviikkoa!

16 joulu

Taalainmaan hevoset ikkunaan!

IMG_9392

Tästä se alkaa! Ruotsin open ensimmäinen blogipostaus. Tänä syksynä olen päättänyt lopettaa ”sitten kun” -jahkailun monen asian suhteen. Siitä on todisteena nyt tämä sivusto, jonka vihdoin uskaltauduin perustamaan. Ajatus ammatillisen koulutuksen ruotsin opettajat kokoavasta sivustosta on muhinut mielessäni jo useamman vuoden. Loputtomat kustantajien kirjaesittelyt, joissa olemme  kollegani kanssa kateellisina istuneet kuuntelemassa ja katselemassa esittelyä peruskoulun ja lukion kielten oppikirjojen sähköisistä materiaaleista alkavat jo kyllästyttää. Joka kerta muistan esittää kysymyksen: Milloinkohan näitä tulisi ammatilliselle puolelle? Kustantajan vastaus: ”Ei ole tulossa.” Asia selvä. Ei siis kannata jäädä odottelemaan vaan tehdä asialle ITSE jotain.

IMG_9394Mutta niihin verhoihin! Yksi asia, jota olen suunnitellut hartaasti jo kuusi vuotta on luokkani verhojen uusiminen. Sisustussuunnittelija on oikein suunnitellut koulumme luokkatilat joskus 80-luvulla. Oli siis korkea aika hieman päivittää ilmettä. Resurssejahan ei tällaiseen tietenkään heru, joten omaa kuvetta oli kaivettava jos haluaa hieman esteettisempää oppimisympäristöä. Luokassani oli vaalean vihreät laikulliset sivuverhot, jotka todellakin olivat jo aikansa eläneet. Marraskuussa putkahti kuin tilauksesta postiluukusta NetAnttilan kuvasto, jossa myytiin edullisesti Taalainmaan hevosen kuosilla verhoja ja tyynynpäällisiä. Siinä ne nyt olivat; uudet verhoni. Täydelliset ruotsin luokkaan!

Iski kova vimma jatkaa luokan sisustusta. Mitäköhän voisi seuraavaksi tehdä?