29 tammi

Auto- ja metallialalle materiaalilöytöjä

Näistä lehdistä on pitänyt vinkata jo jonkin aikaa. En tiedä, mistä metallialan lehden Metalworking Worldin ruotsinkielinen versio säännöllisin väliajoin ilmestyy kanslian lokerooni. Luulen, että lehti tulee kone- ja metalliosastolle, josta ammatinopettajat ystävällisesti siirtävät englanninkielisen lehden englanninopettajan ja ruotsinkielisen version ruotsinopettajan lokeroon. Lehti on Sandvik Coromant -nimisen firman julkaisu, josta (muokkaamalla; yksinkertaistamalla, tiivistämällä) löytyisi varmasti paljonkin hyvää aineistoa tekniikan alan ruotsin opetukseen. Kaikki lehdet ovat hyvässä tallessa odottamassa vain opettajan – vielä piilossa olevaa – inspiraatiota metallialan opetusmateriaalin päivitykseen.

auto- ja metallilehdet

Autoalan mahtavan lehtilöydön teki iki-ihana kollegani Anu, joka tarkkasilmäisenä plikkana bongasi kirpparilta puoli-ilmaisia ruotsinkielisiä Bilsport -lehtiä ja lahjoitti niistä osan luokkaani. Mitä aarteita autoalan opiskelijoille! Iso kiitos, Anu! Näitä onkin kyllä tutkittu ja Ruotsin ja Suomen autojen hintoja vertailtu, niin että opettajan on täytynyt välillä pistää lehdet kokonaan pois, että tehtäviinkin tulisi keskityttyä.

01 touko

Hyrian ensimmäinen Talent-show!

Talent 2014Eilen vietimme vappuaaton kunniaksi Hyrian Sakonkadun yksikön ensimmäistä Talent-showta, jonka järjesti koulumme oppilaskunta kollegani Tuulan lempeässä ohjauksessa. Pienen houkuttelun jälkeen kilpailuun saatiin jopa 11 osallistujaa ja muutama ei päässyt edes esiintymään pahasti myöhästyneen ilmoittautumisen vuoksi. Pääpalkintona houkutteli 500€ riihikuivaa vappurahaa.

Talent 2014_tuomaristoTuomareina toimi ”oman kylän poika” Janne Kataja, opettajakunnan edustajana liikenneopettaja Janne Hakala sekä opiskelijaedustajana Jessika Mattila. Voittajan äänestivät kuitenkin opiskelijat esitysten jälkeen lappuäänestyksellä. Lava- ja äänijärjestelyt liikuntasaliin toteuttivat audiovisuaalisen ja logistiikkapuolen opettajat ja opiskelijat yhteistyössä.

Talent 2014_mainosOlipa huikeaa nähdä opiskelijoistamme täysin toinen puoli kuin omilla ruotsin tunneilla. Pääsimme seuraamaan useita lahjakkaita musiikkiesityksiä (mukana myös mm. oma sävellys/ sanoitus!), taikurishown, Disney-animaatio-sikermän sekä Pokemon-hahmojen imitaatiota.

Voittajaksi selviytyi käsittämätön imitaatiolahjakkuus Susanna Varis Audiovisuaalisen viestinnän osastolta.

Onnea Susanna!

.

JTalent 2014_selfiea suurkiitos kaikille tapahtumaa järjestäneille opettajille ja opiskelijoille! Tällaisia tapahtumia tarvitaan kipeästi suureen kouluumme, johon yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä on muutenkin niin vaikea luoda! Nämä ovat varmasti mieleenpainuvia ja tärkeitä hetkiä nuorille ja tämän ovat onneksi alkaneet ymmärtämään myös koulumme johto!

Glada vappen allihopa!

11 tammi

Atto-ruotsia moodlessa osa 1

Tänä lukuvuonna olen päättänyt kokeilla jotain aivan uutta. Nimittäin ruotsin opiskelua tietotekniikan avustuksella. Kyllä – vasta NYT olen paneutunut aiheeseen, vaikka siitä on puhuttu koko ajan koulutuksissa jo ainakin kymmenen vuoden ajan ja jo opekoulutusvuosina. Hieman noloa ehkä, sillä edustan kuitenkin vielä nuoremman polven opettajakuntaa, jonka ilmeisesti juuri oletetaan opettavan uusimpia tuulia mukaellen. Jotenkin en ole aikaisemmin keksinyt tehokasta tapaa hyödyntää tietotekniikkaa omassa opetuksessani, vaikka itse olen aina pitänyt tietotekniikasta. Lähtökohtani on ollut se, että niin kauan kun en keksi kynää ja paperia voittanutta reseptiä ruotsin oppimiseen, niin pysytellään niissä.

Pojat innokkaina ruotsin tehtävien kimpussa

Mutta viime vuoden aikana tapahtui jokin muutos ajattelussani. Ollessani Kangasalla yläkoulussa töissä sain omin silmin seurata, miten tunnollisesti oppilaat tekivät ruotsin oppikirjasarjojen nettitehtäviä, eikä kukaan marissut tai seikkaillut väärillä sivuilla. Rupesin miettimään, että voisiko se sittenkin toimia myös amiksen puolella. Tietenkään mitään nettitehtäviä amiksen ruotsin kirjoihin ei ole olemassakaan. Hyvä kun löytyisi ajantasaiset oppikirjat kaikille aloille! Ainoa vaihtoehto oli siis alkaa itse ideoimaan tehtäviä verkoon sekä hyödyntää valmista verkkooppimateriaalia, joka on ilmaista ja kaikkien käytössä. Koulussamme on käytössä moodle-oppimisalusta ja ajattelin vihdoin perehtyä sen mahdollisuuksiin ja aloin laatimaan liiketalouden Asiakaspalveluruotsin kurssia lähinnä etäopiskeluun moodleen. Jotenkin se imaisi täysin mukaansa ja nyt sitten jatkoin atto-ruotsin kurssilla.

moodle 2

Suurena tavoitteenani on tehdä moodleen 24 oppitunnin laajuinen kurssi, josta 12 tuntia
olisi kaikille aloille soveltuvaa yleiskielistä, peruskoulun asioita kertaavaa osuutta ja 12 tuntia oman alan kieliopintoja. Eli aika kova urakka edessä, silla eri aloja on yksikössämme yhdeksän! Koulussamme lähiopetusta yhteen opintoviikkoon kuuluu 28 tuntia. Nuo puuttuvat 4 tuntia olin laskenut kurssin alkuun moodleperehdytykseen (2h) ja kurssin loppuun, jossa pidän perinteisen, kirjallisen kokeen sekä palautekeskustelun (2h).

Ajatuksenani on, että kurssia voisivat tehdä opiskelijat, joilta syystä tai toisesta on jäänyt atto-ruotsi aikoinaan kokonaan suorittamatta. Tämä siis mikäli valmiudet itsenäiseen opiskeluun löytyvät opiskelijalta. Vaihtoehtona kurssia voisi moodlen kautta suorittaa esim. erityisopettajan ohjauksessa, jolloin kaikki materiaali olisi helposti aina saatavilla. Lisäksi moodlen sisältöä voisi helposti hyödyntää esim. rästipajoissa. Ja tietenkin atto-ruotsin kursseilla; osa oppitunneista voitaisiin pitää atk-luokassa.

Tätä jälkimmäistä ideaa olen pilotoinut nyt 3. jaksossa logistiikka-alan ryhmän kanssa. Opiskelijat ovat toisen vuoden opiskelijoita ja olemme neljästä viikkotunnista aina kaksi tuntia atk-luokassa, ja oppitunnin ohjelma löytyy moodlesta, jota jokainen tekee itsenäisesti omaan tahtiin. Jaksoa on jäljellä enää muutama viikko ja täytyy sanoa, että kaikki on mennyt niin paljon paremmin, kun olisin ikinä uskaltanut toivoa! Ensimmäinen moodlekerta oli kieltämättä aikamoista sähellystä, kun kirjautuminen ei onnistunut, kuulokkeista ei kuulunut ääniä, pdf-tiedostot ei meinanneet aueta jne. Joku toinen olisi kieltämättä voinut lyödä hanskat tiskiin ekojen tuntien jälkeen… Mutta pari puhelua helpdeskiin ja johan alkoi ongelmat yksi kerrallaan kaikota. Jo kolmannen moodlekerran jälkeen huomasin, että opiskelijat olivat oppineet hienosti navigoimaan moodlessa ja tekemään sujuvasti eri tehtävätyyppejä ja opiskelu oli silminnähden alkanut luistamaan.

Myös opiskelijoiden palaute on ollut pelkästään positiivista, joka on äärettömän suuri tsemppari jatkamaan tätä kokeilua. Kuulemma tietokoneella työskentely voittaa AINA luokkahuoneessa istuskelun. Heh! No samapa tuo minulle, miten niitä tehtäviä tekee, kynän vai näppäimistön avulla, kunhan hommat hoituvat. Kerron myöhemmin vielä tarkemmin, miten ja mitä olen tarkalleenottaen moodleen tehnyt, mutta tässä vähän esimakua tästä projektista. :)