Warning: mkdir(): No such file or directory in /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/photo-gallery/framework/BWGOptions.php on line 199

Warning: session_start(): Cannot send session cookie - headers already sent by (output started at /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/photo-gallery/framework/BWGOptions.php:199) in /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/botdetect-wp-captcha/wp-botdetect-captcha.php on line 205

Warning: session_start(): Cannot send session cache limiter - headers already sent (output started at /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/photo-gallery/framework/BWGOptions.php:199) in /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/botdetect-wp-captcha/wp-botdetect-captcha.php on line 205
koulutus | Heini Vuorinen koulutus – Heini Vuorinen
05 helmi

SUKOLin syyskoulutuspäivät Hämeenlinnaan!

Vihdoin tärppäsi paikallisyhdistyksemme, Hämeenlinnan seudun kieltenopettajat ry:n anomus järjestää valtakunnallinen kieltenopettajien syyskoulutus Hämeenlinnassa! Jee! Itse olen toiminut yhdistyksessä jo useamman kauden hallituksen jäsenenä. Useampana vuotena olemme laittaneet anomuksemme menemään syyspäivien järjestäjäksi ja tällä kertaa oli vihdoin meidän vuoromme. Syyspäivien ajankohta on perinteisesti lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna eli 2.-3.10.2015. Tämä päivä kannattaa ehdottomasti merkata kalenteriin!

sukol

 

Vaikka lokakuuhun on vielä aika pitkä aika, on suunnittelu jo hyvässä vauhdissa. Odotamme Hämeenlinnaan useampia satoja kieltenopettajia, joten kyse ei ole mistään ihan pienestä tapahtumasta. Olemme jo palaveeranneet SUKOLin edustajan kanssa sekä järjestäneet jäsenillemme oman ideointipalaverin, jossa kokosimme omia ehdotuksiamme ja ajatuksiamme koulutuspäivän teemaan, ohjelmaan, paikkaan jne. liittyen. Niitä tulikin jo eilen illalla niin paljon, että yhdessä tuumin tuumasimme, että näistä tulee varmasti parhaat syyspäivät ikinä! :) Lopullisen päätöksen koulutuksen ohjelmasta tekee kuitenkin SUKOLin koulutustyöryhmä, mutta he kuuntelevat paikallisyhdistyksen ajatuksia.

Tällä hetkellä olemme kaavailleet lauantaipäivän koulutuksen paikaksi Hämeenlinnan keskustassa sijaitsevaa Lyseota, jossa kävi kouluaan myös mm. Jean Sibelius. Sibeliuksesta, jonka syntymäkaupunki Hämeenlinna on ja jonka syntymän juhlavuotta vietämme tänä vuonna (150 vuotta), olemme myös kaavailleet pientä teemaa koulutukselle, joka voisi näkyä ”välipaloina” ohjelmanumeroiden muodossa esim. luentojen välissä.

Perjantai-iltana ennen varsinaista koulutupäivää järjestetään perinteinen iltatilaisuus, jonka paikkaa ja ohjelmaa vielä pohdimme. Ideoista ei todellakaan tällä paikallisyhdityksellä ole pulaa – päinvastoin! Paljastetaan lähempänä lisää yksityiskohtia! :)

30 marras

Kansalaisopiston kurssilla diskuteeraamassa

vop-minilogoVaikka ammattini (ruotsin ja saksan opettaja) ja koulutus (kielten maisteri) on mikä on, niin varmuus opetettavien kielten puhumiseen ei aina opettajallakaan ole ihan sillä tasolla, millä sen toivoisi olevan. Tämä tuntuu olevan aika yleinen ongelma kieltenopettajien parissa. Itseasiassa tuntuu, että mitä enemmän työvuosia tulee, sitä epävarmemmaksi tulen kielitaitoni kanssa. Siis APUA; nyt on kuitenkin vasta 8. työvuosi menossa! Mitä tälle tilanteelle pitäisi tehdä?

Onko oikeasti niin, että minun pitäisi lukea kesälomat ruotsin- ja saksankielistä kirjallisuutta tai osallistua kielikursseille? Vai pitäisikö arki-iltaisin muistaa ylläpitää kielitaitoa lukemalla, TV:tä katsomalla/ muiden maiden medioita seuraamalla tms.? Itse voin ihan avoimesti myöntää omaavani myös sen verran paljon muita mielenkiinnon kohteita elämässäni, että haluaisin käyttää vapaa-aikani ja lomani johonkin aivan muuhun kuin työasioihin. Jokainen kieltenopettajahan sen tietää, että vaikka luokkahuoneessa kuinka puhuisi opetettavaa kieltä, niin kyllä ne jutut kiertää aina sitä samaa kehää tyyliin ”Ta fram böckerna!”/ ”Kan du vara snäll och öppna dörren?”/ ”Lägg bort telefonen!” jne, jne…

Tietenkin tähän suullisen kielitaidon epävarmuuteen varmasti liittyy myös ammatin tuoma tarkkuus kielenhuolollisiin seikkoihin (tyylin ”En sano sanaakaan ruotsiksi, ellen ole 100% varma, että kaikki muodot ovat täydellisen oikein…”). Itse ainakin tunnistan tämän piirteen voimakkaana itsessäni. Saksa on aina ollut minulle vahvin vieras kieli, johon varmuus on tietenkin tullut asuttuani Saksassa useamman vuoden. Ruotsissa en koskaan ole asunut ja sen huomaan edelleen tiettynä epävarmuutena suullisessa kielitaidossa. Täällä Kanta-Hämeenssa en rehellisesti sanottunua ole vielä kertaakaan elämässäni törmännyt tilanteeseen, jossa olisin tarvinnut ruotsin kieltä. Hämeenlinnan kirjasto on järjestänyt silloin tällöin kielikahviloita, joihin olisi voinut mennä treenaamaan haluamaansa kieltä. Sinne asti en vaan ole vielä kertaakaan päässyt.

Tänä syksynä loppui kuitenkin asian voivottelu ja päätin rohkaistua ja ilmoittautua paikallisen kansalaisopiston, Vanajaveden opiston ruotsin suulliselle keskutelukurssille Diskutera på svenska. Mietin pitkään, kehtaanko ollenkaan mennä sinne. Joku voisi ihmetellä, että eikö ne maisteritason kieltenopinnot ruotsista jo pitäisi riittä? Kuulin varoittavan esimerkin englanninopettaja kollegaltani, kuinka kansalaisopiston vironopettaja oli heittänyt hänet pihalle ensimmäiseltä viron tunnilta, kun oli kuullut, että oppilaana olisi englannin (ei viron!) maisteri! Kuvitelkaa!

Noh, minua ei todellakaan pistetty luokasta pihalle vaan päinvastoin olin yhtä tervetullut kuin kaikki muutkin. Vitsi, että olen tykännyt käydä kerran viikossa maanatai-iltaisin 1,5h juttelemassa milloin mistäkin aiheesta ruotsiksi. Paikalla on kerrasta riippuen 5-10 innokasta ruotsin snackaajaa, joista suurin osa on työelämässä, osa eläkeläisiä. Iso osa onnistunutta kurssia on kuitenkin mahtava, innostava, iloinen opettajamme Ulla, joka on opettanut meille vaikka mitä uutta ruotsalaisesta ruoasta, musiikista, yhteiskunnasta ja koulutuksesta! Kurssilla on ihanan rento tunnelma; osallistujat ovat kaikki tietenkin hieman eri tasoisia ja taustaisia, mutta jokainen saa halutessaan suunvuoron eikä kukaan ota touhua turhan vakavasti. En edes minä. :)

Tämän syksyn ehdoton ykkösharrastus!

25 marras

Ammatillisen 2. asteen kieltenopet koulutuksessa

Viime viikon perjantaina osallistuin neljän hyrialaisen kieltenopettajan kanssa SUKOLin järjestämään ammatillisen 2. asteen kieltenopettajien koulutukseen Helsingin Malmilla. Tätä valtakunnallista koulutusta järjestetään käsittääkseni joka 2. vuosi ja itse olin mukana nyt 3. kertaa. Tämä vuosi oli erityisen tärkeä, koska ammatilliset perustutkinnot uudistuvat elokuussa 2015 ja sen mukana myös ATTO-opinnot kokevat mullistuksia. Mm. koko nimi muuttuu YTO-opinnoiksi (”yhteiset tutkinnon osat”). Voi, kun nimimuutos olisikin ainoa, joka minua koskettaa, mutta kun ei. Kamalinta on tietenkin henkilökohtaisesti osaamispisteisiin siirryttäessä ruotsin opintojen laajuus, joka siis Hyriassa tulevaisuudessa tulee olemaan 18h! Koko ”katastroofista” kirjoittelinkin jo lokakuussa tänne blogiin.

Kuva: SUKOL

Päivän toinen luennoitsija psykoterapeutti Mikael Saarinen. Kuva: SUKOL

Opetushallituksen Ulla Aunolalta odotettiin paljon. Oman aineeni näkökulmasta keskeiset kysymykset olivat, miten jatkossa pitäisi 18 tunnilla taata opiskelijoille jatko-opintokelpoisuus AMK-opintoihin tai miten ylipäätänsä pitäisi saada opiskelijat ruotsista läpi, kun arviointikriteerit huomattavasti tiukentuvat ja samanaikaisesti 1/3 tunneista on otettu pois! Aivan käsittämätön yhtälö! Tyydyttävän arvosanan arviointitaulukossa nykyään oleva ”apuvälineiden avulla” jää kokonaan pois ja osaamista vaaditaan paljon aikaisempaa enemmän. Hulluinta on, että sitä jopa vaaditaan enemmän Ruotsi 1-kurssilla kuin Englanti 1-kurssilla! Eihän tässä ole enää päätä eikä häntää… Ei kai tässä voi olla ajatuksena, että joiltakin aloilta mukautetaan puolet luokista…?

Suurimmat odotukset kohdistuivat Aunolaan ja häneen valitettavasti petyin myös eniten. En ole itse ennen ollut OPH:n koulutuksissa, mutta usein olen kuullut muilta kollegoilta, kuinka OPH:n väki ei lainkaan ole ”kosketuksissa koulutyön arjen kanssa”. Noh, valitettavasti tästä esityksestä ei juuri muunlaista käsitystä voinut saada. Esitys oli lähinnä tutkintojen perusteiden läpikäyntiä (, joihin suurin osa varmasti oli perehtynyt jo aikoja sitten). Jokainen konkreettinen, käytännön opetuksen toteutukseen liittyvä kysymys ohitettiin toteamalla, että tämän ”jätämme oppilaitosten itsensä pohdittavaksi” tai ”… tässähän on nyt taustalla tämä filosofinen ajatus, joka on tärkein…”. Siis WHAAAT? Yleisö oli selvästi todella turhautunut esityksen antiin.

Mahtavaa koulutuksessa oli kuitenkin tavata monia tuttuja kasvoja koulutuksista ja esim. Facebookin ryhmistä. Pidin myös psykoterapeutti Mikael Saarisen esityksestä, joka käsitteli itsensä ja toisten innostamista muutoksen keskellä. Sitä tosiaan kaivattaisiin kipeästi ainakin meidän työyhteisöön. Lounaan jälkeen Johanna Venäläinen Savonlinnasta kertoi ATTO-aineiden integraatiosta ammattiaineisiin, aihe joka herättikin yleisössä paljon kysymyksiä. Itse kysyin Johannalta mm. sitä, kuinka paljon hän arvioisi tarvittavan suunnitteluaikaa per atto-aine/ammattiala. Eli kuinka monta kokousta minun pitäisi pitää esim. autoalan ammatinopettajan kanssa, joissa kävisimme mm. autoalan OPSn läpi ja suunnittelisimme integroitavat aihealueet, oppimateriaalia ja toteutustapaa ruotsin kurssille. Hän arveli ajaksi 6h! Tämä tuntui äkkiseltään aika pitkältä ajalta (mutta toisaalta ihan realistiselta, jos halutaan tehdä laadukasta työtä) varsinkin kun Sakonkadulla on eri aloja kymmenkunta… Eihän sitä siis ensi keväänä ehdi muuta kuin istua palavereissa…

05 loka

Joutuin Joensuuhun

Tänäkin syksynä piti jälleen kerran päästä virkistymään SUKOLin syyskoulutuspäiville ja tälllä kertaa Joensuuhun. Näillä koulutuspäivillä on tullut käytyä lähes joka syksy Tuulan kanssa ja tuttuja naamoja on alkanut näkymään aika paljon koulutuksissa. Tällä kertaa meillä oli oikein erityinen tehtävä; tutkia kuinka Pohjois-Karjalan kieltenopettajat ovat käytännön järjestelyt hoitaneet, jotta osaisimme vuoden päästä järjetää (ehkä jopa vielä paremman) syyskoulutuksen.  Olemmehan Hämeenlinnan seudun kieltenopettajissa saaneet kunnian isännöidä koulutusta vuoden päästä.

Olipahan muuten matka! Jotenkin en ihan tajunnutkaan, kuinka kaukana Joensuu oikein on; 4,5h meni junassa aina suuntaansa. No, onneksi olimme varustautuneet hyvin Hyrian oppilaskunnan tilaamillla laadukkailla aikakausilehdillä (palautetaan kyllä heti maanantaiaamuna!) ja R-Kioskin terveellisillä eväillä.

Tuomas Sammelvuo (kuva: SUKOL).

Tuomas Sammelvuo (kuva: SUKOL).

Koulutuksen teema ”Joutuin Joensuuhun – työelämä ja kieltenopetus lyövät kättä” sopi tietenkin meille ammatillisen puolen kieltenopettajille kuin nenä päähän. Työelämän kielitaitotarpeita käsitteli mm. Itä-Suomen yliopiston professori Ritva Kantelinen sekä kielitaitoiset yrityselämän vieraat, jotka osallistuivat paneelikeskusteluun aiheesta. Tilaisuudessa jaettiin myös Vuoden kieliteko -palkinto, jonka tänä vuonna sai Suomen lentopallomaajoukkueen päävalmentaja Tuomas Sammelvuo, joka on pelannut urallaan monissa maissa ja aina opetellut kyseisen maan kielen. Huikeaa pitkäjänteisyyttä! Iltapäivällä olin mm. toiminnallisen kieliopin työpajassa, jossa pääsimme itsekin tositoimiin Nina Maunun johdolla. Aika kivoja ideoita ja aika moni voisi jopa toimia ammatillisella puolella. Opiskeljat kun ovat aika eloisia ja pulpetissa istuminen ei aina tunnu maistuvan.

En voinut vain olla ”avautumatta” koulutuksessa amiksen kieltenopetuksen realiteeteista ensi syksystä alkaen, eli mm. ruotsin opintojen tuntimääristä… Jotenkin alkoi vaan kaikki ottamaan päähän, kun esitettiin miten tätä työtä pitäisi tehdä ikäänkuin sitä nyt ei itse tajuaisi. ”Pitää tarjota AITOJA kielenkäyttötilanteita”, ”… viedä opiskelijat luokkahuoneen ulkopuolelle…” jne… Tiedetään! Tervetuloa kokeilemaan 18 h:ssa näitä hienoja neuvoja, kun luokassa on 20 poitsua, joilla keskiarvo ruotsissa on 5,5, motivaatio täysin kadoksissa 80%:lla ja tarkkaavaisuuden häiriöitä yli puolella… Ja ei unohdeta jatko-opintokelpoisuutta ja niitä keskimäärin kahta opiskelijaa per ryhmä, jotka tietävät hakeutuvansa AMK-opintoihin! Nehän siinä samalla vaan eriytetään ja tarjotaan haastavempia tehtäviä ja kieliopin kertausta…

Kyllä siinä voi ruotsin osalta valitettavasti unohtaa kaikki illuusiot, että opiskelijat oikeasti pärjäisivät ruotsilla työelämässä. Valitettavasti. Tai ehkä joku yksittäinen, kiitettävä opiskelija voi pärjätäkin. Ei paljoa naurata, kun ensi syksyä miettii.

21 syys

Koulutuspäivän satoa

Vihdoin löytyi aikaa kirjoitella viime viikon ammatillisten kieltenopettajien koulutuspäivästä. Päivän järjestelyt saivat aikaan hieman ylimääräistä stressiä, kun flunssa-/ keuhkoputkentulehdusaalto pyyhkäisi Hyriaan vieden mukanaan kieltenopettajia vähän enemmänkin. Lopulta kuitenkin (kiitos loistavan kielitiimimme!) saimme kaiken järjestymään. Yllättävän paljon on tekemistä tällaisen päivän järjestelyissä.

Koulutuspäivä 11.9.2014

Ensimmäistä kertaa järjestetyssä, Välkky-oppilaitosverkoston kieltenopettajien koulutuspäivässä oli mukava osaanotto; n. 20 opettajaa/ koulutuspäällikköä. Saimme vieraaksemme SASKY:sta, Mäntän toimipisteestä koulutuspäällikkkö Saara-Leena Kytömäen sekä äidinkielen opettajan Katri Isomäen, jotka kertoivat pitkälle viedyistä integraatiokokeiluista yksikössään. Lisäksi ohjelmaan kuului keskustelua uudistuvista tutkinnon perusteista, AMK-opintoihin valmentavien kielten verkkokurssien esittelyä, verkostoitumista ja sivustoni esittelyä. Olin todella tyytyväinen keskustelujen sisältöihin ja osallistujien aktiivisuuteen. Pääsimme monessa asiassa oikein ”ongelman ytimeen” ja keskustelu oli rehellistä, avointa ja asioita kyseenalaistavaa.

Itse sain taas uusia kehitysideoita mm. erityisopetukseen liittyen, kun kuulin minkälaisia toimintamalleja muissa oppilaitoksissa on. Arjen kannalta joustavan kuuloinen malli oli esim. Valkeakoskella, jossa ATTO-opettaja saa avukseen luokkaan aina toisen opettajan (, jos siis aikataulullisesti molemmille sopii). Esimerkiksi, jos ryhmä on haastava tai suuri ja taitotaso on erityisen heikko. Tarpeesta tarvitsee vain ilmoittaa koulutuspäällikölle ja ei muuta kuin samanaikais-/pienryhmäopetus alkakoon! Kuullostaa systeemiltä, joka olisi todella helppo toteuttaa käytännössä, mutta silti ei meillä ole käytössä… Valitettavasti.

Toinen kateutta herättävä asia erityisopetukseen liittyen oli Tavastialla Hämeenlinnassa olevat uudet opetustilat, jotka olivat nimenomaan suunniteltu ATTO-aineiden erityisopetuksen tarpeisiin. Iso tila, josta saa kolme erillistä, erillaista opetustilaa väliseinillä. Erityisopettajia olikin useampia; mm. kieliin ja matemaattisiin aineisiin omat. Milloinkohan meillä aletaan kiinnittämään huomiota luokkien viihtyvyyteen ja sen vaikutuksiin oppimistuloksissa? Itse uskon vakaasti näiden kahden liittyvän yhteen.

Koulutupäivä oli mielestäni onnistunut ja verkostoitumista parhaimmillaan ja heitinkin pallon eteenpäin vieraillemme ja toivon, että ensi syksynä joku toinen oppilaitos järjestäisi vastaavan päivän. Katsotaan ottaako kukaan koppia!

Kiitos aktiivisille osaanottajille ja työniloa syksyyn!

02 syys

Amiksen kieltenopettajat: Tervetuloa Hyriaan!

Välkky-ohjelmaKesäloman ensimmäisellä viikolla olimme Tuulan kanssa vielä tosi reippaita ja teimme AMK-opintoihin valmentavia kielten verkkokursseja, joihin saimme rahoituksen Välkky-verkostolta.  Siinä sivussa tuli heiteltyä ilmoille vaikka mitä lennokkaita ideoita seuraavalle lukuvuodelle. Kuten esimerkiksi, että olisi aivan mahtava kutsua lähialuiden ammatillisia kieltenopettajia vieraaksemme Hyriaan, jotta voisimme mm. kertoa tekemistämme kursseista, jotka siis ovat avoimesti netissä kaikkien opettajien ja opiskelijoiden käytettävissä. Lisäksi olemme molemmat kaivanneet verkostoitumista ja ideoiden vaihtoa muidenkin koulujen opettajien välillä. Idea jäi kytemään päähän ja lukuvuoden alussa sille näytettiin vihreää valoa, ja näin alkoikin päivän (to 11.9.2014) ohjelman suunnittelu.

Jos olisimme itse saaneet päättää, olisimme omassa ”suuruudenhulluudessamme” varmasti kutsuneet koko Suomen kaikki ammatillisen 2. asteen kieltenopettajat vieraaksemme, (niin innoisamme olimme ideasta) mutta johonkin raja piti vetää ja ajattelimme vetää sen Välkky-oppilaitosverkostoon. Eli kutsuttujen listalla olivat Eerikkilän urheiluopisto, Faktia, Forssan ammatti-instituutti, Hyria, Hämeen ammatti-instituutti, Kiipulan ammattiopisto, Ammattiopisto Tavastia, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto ja Ypäjän hevosopisto.

Saimme maksuttomaan koulutuspäivään kasaan mielestämme tosi mielenkiintoisen ja ajankohtaisen ohjelman, osin omin avuin, osin lähestymällä muiden oppilaitosten asiantuntijoita. Kuvassa näkyy ohjelma. Viimeinen ilmoittautumispäivä on jo ylihuomenna eli torstaina 3.9.2014.

Toivottavasti tavataan  ensi viikolla Riihimäellä! 

31 heinä

Hanasaaressa koulutuksessa

Peter Nyman maikkarilta. Kuva: SRO

Peter Nyman maikkarilta. Kuva: SRO

Viimeisellä, helteisellä lomaviikollani osallistuin kolmipäiväiselle, Suomen ruotsinopettajat ry:n järjestämälle kesäkurssille ”Svenska språket och arbetslivet”. Tämä oli ensimmäinen SRO:n koulutus, johon olen uskaltautunut osallistumaan. Jotenkin olen potenut tätä ennen jotain käsittämätöntä alemmuuskompleksia muiden ruotsinopettajien edessä ja olettanut, että muut osaa paremmin, tietää enemmän, on pätevämpiä jne. Olipa turhaa ja hölmöä minulta! Miten ihania, sydämellisiä ihmisiä, mielenkiintoisia luentoja ja mitkä puitteet Hanasaaressa! Ja vielä viimeisenä päivänä karismaattinen Peter Nyman kertomassa kielitaidostaan!

Mutta siis minullakin oli koulutuksessa oma ”jännitysmomenttini”, nimittäin sivustoni ensimäinen julkinen esittely, johon ruotsin lehtori Teija Lehto HAMKista minut houkutteli. Workshopissa käsittelimme myös kysymystä ”Miten edistämme ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun ruotsin opintojen niveltymistä?”. Voin kertoa, että hieman jännitti ihmisten reaktiot, kun vajaan vuoden olen koko sydämelläni (luonnollisesti vapaa-ajallani ja ilman mitään korvausta) tehnyt tätä sivustoa ja nyt pääsin ensi kertaa kasvotusten kertomaan siitä muille ammatillisen puolen ruotsin opettajille. Eli kohdeyleisölleni. Mikä suunnaton helpotus, että vastaanotto oli niin positiivinen, kannustava ja aidosti ilahtunut! Sain varsinaisen workshopin jälkeen vielä useammalta opettajalta niin kauniita sanoja, että ihan meinasin liikuttua. <3 Näiden päivien aikana sain niin paljon tukea tälle työlle, että tiedän olevan oikealla tiellä ja jatkan näitä ”yhden naisen talkoita” ammatillisen koulutuksen ruotsin opetuksen kehittämiseksi entistä suuremmalla innolla nyt maanantaina alkavana lukuvuotena 2014-2015!

Ihania kirjoja meille rojalisteille Haniksen aulassa!

Ihania kirjoja meille rojalisteille Haniksen aulassa!

Ja vielä tätäkin kautta; Teijalle SUURI kiitos tuesta, kannustuksesta ja rohkaisusta!

24 heinä

Animoituja videoita Moovlylla

Nyt löytyi aivan mahtava, ilmainen ja todella helppokäyttöinen ohjelma animoitujen videoiden tekoon: nimittäin Moovly. Osallistun ensi viikolla Hanasaaressa Suomen ruotsinopettajien järjestämään koulutukseen ”Svenska språket och arbetslivet” ja pidämme HAMKin ruotsin lehtorin, Teija Lehdon kanssa workshopin keskiviikkona aiheesta ”Miten edistämme ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun ruotsin opintojen niveltymistä?”. Siellä olisi tarkoitus esitellä AMK-opintoihin valmentavaa ruotsin verkkokurssia, jota tässä kesällä olen yrittänyt myös tehdä. Se tosin on vielä hieman kesken, joten siitä en tässä yhteydessä kirjoita sen enempää.moovly

Mutta verkkokurssin lisäksi minun olisi tarkoitus esitellä koulutuksessa tätä sivustoa ja siihen tarkoitukseen ajattelin kokeilla Moovlya, koska se vaikutti niin näppärältä ohjelmalta! Ja sitä se olikin! Ilmaisversiossa videolla näkyy vasemmassa alakulmassa Moovlyn logo ja kuvan laatu on kohtuullinen. Ilmaisia taustamusiikkeja videolle saa ladattua esim. Youtuben Audiolibrarysta, johon siis tarvitaan vaan tunnukset Youtubeen. Menihän siinä ajallisesti aika kauan 3 minuutin videon pätkän tekoon, mutta ekalla kerralla ohjelmien käyttö on aina hitaampaa.

Mutta tässä alla siis ensimmäisen Moovly-videoni; tätä ohjelmaa täytyy hyödyntää kyllä jatkossakin!

10 huhti

ITK 2014: Fronter-työpaja

Eilen vietimme kollegani Tuulan kanssa pitkän, mutta antoisan päivän Fronterin merkeissä Aulangolla ja illan Vanajanlinnassa Fronterin tarjoamilla kolmen ruokalajin illallisilla. Kyllä; luit oikein! Harvinaisia hemmotteluhetkiä tässä työssä. Kyseessä olivat ITK-päivät (interaktiivinen tekniikka koulutuksessa), joihin osallistuin ensimmäistä kertaa, vaikka tapahtuma on järjestetty jo 25 kertaa kotikaupungissani.

itkEmme osallistuneet varsinaiseen konferenssiin, vaan keskiviikon maksuttomaan Fronter-työpajaan. Meillä on Hyriassa (vielä) tällä hetkellä käytössä kaksi oppimisalustaa; Moodle ja Fronter. Ja vain toinen pitäisi valita käyttöön lähitulevaisuudessa. Moodleen olen tosiaan tämän lukuvuoden aikana perehtynyt oikein todenteolla ja luonnut sinne oppituntikokonaisuuksia ja kokonaisen 1 opintoviikon kurssin. Mielestäni minulla alkaa olemaan Moodlen perusteet ja mahdollisuudet nyt aika hanskassa.

Yksi asia, mitä Moodlessa olen aina ihmetellyt, on sen hankala käytettävyys. Jokaisen aktiviteetin laittaminen tuntuu olevan kymmenien eri valintojen takana (englanninkielisiä rastitettavia laatikkoja, vetovalikkoja, tyhjiä kirjoituskenttiä…). Jos sen käyttö kuitenkin olisi vain opettajalle hieman hankalaa, niin ehkä pystyisin sen kanssa elämään, mutta hankaluuksia on myös opiskelijalla. Jotenkin sen käytettävyys ei vastaa tätä päivää.

No nyt sitten päätimme tutustua Fronteriin, jospa tekisimme seuraavat verkkokurssimme sinne. Suunnitteilla olevat kurssit ovat ammattikorkeakouluun valmentavia kielikursseja (Tuula tekee enkun, minä ruotsin), joita AMK:n tähtäävät opiskelijamme kipeästi tarvitsevat. Nämä kurssit tulevat olemaan täysin verkossa ilman kontaktiopetusta. Tähän haimme ideoita workshopista.

fronter dinner

Ja myyntitiimi kyllä hoiti homman kotiin, nimittäin itse olen aivan innoissani ja ihmeissäni mm. Creaza-työkalun avulla tehtävistä tehtävätyypeistä. Vaikka mitä mahdollisuuksia kieltenopetukseen! Lisäksi älyttömän helppokäyttöinen tentti-työkalu oli iloinen yllätys Moodlen sillisalaatin jälkeen… Ja ehkä kuitenkin lopullinen sinetti päätökselleni oli erinomainen, ihmisläheinen asiakaspalvelu. Fronterin väki selvästi tekee ohjelmaa käyttäjilleen, ei itselleen ja haluavat kuulla käyttäjäkokemuksia ja auttaa opettajia ohjelman käytössä. Nyt ei puutu sitten enää muuta kuin aika kurssin tekemiseen. Intoa kyllä löytyisi, mutta alkaa olemaan lukkarin kaikki välit täynnä rästitöiden suorittajia, joiden olisi tarkoitus vielä tänä keväänä valmistua. Ajoissa ollaan liikenteessä ruotsin rästien suhteen…

Tosi mielenkiintoista olisi kuulla, mitä oppimisalustoja muilla on käytössä? Ja mitä tarjottavaa näillä on nimenomaan kieltenopetukseen? Käsittääkseni Fronteria ei ole monessa ammatillisessa koulussa vaan lähinnä peruskoulun ja lukion puolella? Vai miten on?