Warning: mkdir(): No such file or directory in /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/photo-gallery/framework/BWGOptions.php on line 199

Warning: session_start(): Cannot send session cookie - headers already sent by (output started at /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/photo-gallery/framework/BWGOptions.php:199) in /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/botdetect-wp-captcha/wp-botdetect-captcha.php on line 205

Warning: session_start(): Cannot send session cache limiter - headers already sent (output started at /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/photo-gallery/framework/BWGOptions.php:199) in /mounted-storage/home181/sub005/sc64661-IPSM/conde/heinivuorinen/wp-content/plugins/botdetect-wp-captcha/wp-botdetect-captcha.php on line 205
Open blogi | Heini Vuorinen | … ideoi amiksen ruotsin opetusta | Page 2 Open blogi – Sivu 2 – Heini Vuorinen
30 marras

Kansalaisopiston kurssilla diskuteeraamassa

vop-minilogoVaikka ammattini (ruotsin ja saksan opettaja) ja koulutus (kielten maisteri) on mikä on, niin varmuus opetettavien kielten puhumiseen ei aina opettajallakaan ole ihan sillä tasolla, millä sen toivoisi olevan. Tämä tuntuu olevan aika yleinen ongelma kieltenopettajien parissa. Itseasiassa tuntuu, että mitä enemmän työvuosia tulee, sitä epävarmemmaksi tulen kielitaitoni kanssa. Siis APUA; nyt on kuitenkin vasta 8. työvuosi menossa! Mitä tälle tilanteelle pitäisi tehdä?

Onko oikeasti niin, että minun pitäisi lukea kesälomat ruotsin- ja saksankielistä kirjallisuutta tai osallistua kielikursseille? Vai pitäisikö arki-iltaisin muistaa ylläpitää kielitaitoa lukemalla, TV:tä katsomalla/ muiden maiden medioita seuraamalla tms.? Itse voin ihan avoimesti myöntää omaavani myös sen verran paljon muita mielenkiinnon kohteita elämässäni, että haluaisin käyttää vapaa-aikani ja lomani johonkin aivan muuhun kuin työasioihin. Jokainen kieltenopettajahan sen tietää, että vaikka luokkahuoneessa kuinka puhuisi opetettavaa kieltä, niin kyllä ne jutut kiertää aina sitä samaa kehää tyyliin ”Ta fram böckerna!”/ ”Kan du vara snäll och öppna dörren?”/ ”Lägg bort telefonen!” jne, jne…

Tietenkin tähän suullisen kielitaidon epävarmuuteen varmasti liittyy myös ammatin tuoma tarkkuus kielenhuolollisiin seikkoihin (tyylin ”En sano sanaakaan ruotsiksi, ellen ole 100% varma, että kaikki muodot ovat täydellisen oikein…”). Itse ainakin tunnistan tämän piirteen voimakkaana itsessäni. Saksa on aina ollut minulle vahvin vieras kieli, johon varmuus on tietenkin tullut asuttuani Saksassa useamman vuoden. Ruotsissa en koskaan ole asunut ja sen huomaan edelleen tiettynä epävarmuutena suullisessa kielitaidossa. Täällä Kanta-Hämeenssa en rehellisesti sanottunua ole vielä kertaakaan elämässäni törmännyt tilanteeseen, jossa olisin tarvinnut ruotsin kieltä. Hämeenlinnan kirjasto on järjestänyt silloin tällöin kielikahviloita, joihin olisi voinut mennä treenaamaan haluamaansa kieltä. Sinne asti en vaan ole vielä kertaakaan päässyt.

Tänä syksynä loppui kuitenkin asian voivottelu ja päätin rohkaistua ja ilmoittautua paikallisen kansalaisopiston, Vanajaveden opiston ruotsin suulliselle keskutelukurssille Diskutera på svenska. Mietin pitkään, kehtaanko ollenkaan mennä sinne. Joku voisi ihmetellä, että eikö ne maisteritason kieltenopinnot ruotsista jo pitäisi riittä? Kuulin varoittavan esimerkin englanninopettaja kollegaltani, kuinka kansalaisopiston vironopettaja oli heittänyt hänet pihalle ensimmäiseltä viron tunnilta, kun oli kuullut, että oppilaana olisi englannin (ei viron!) maisteri! Kuvitelkaa!

Noh, minua ei todellakaan pistetty luokasta pihalle vaan päinvastoin olin yhtä tervetullut kuin kaikki muutkin. Vitsi, että olen tykännyt käydä kerran viikossa maanatai-iltaisin 1,5h juttelemassa milloin mistäkin aiheesta ruotsiksi. Paikalla on kerrasta riippuen 5-10 innokasta ruotsin snackaajaa, joista suurin osa on työelämässä, osa eläkeläisiä. Iso osa onnistunutta kurssia on kuitenkin mahtava, innostava, iloinen opettajamme Ulla, joka on opettanut meille vaikka mitä uutta ruotsalaisesta ruoasta, musiikista, yhteiskunnasta ja koulutuksesta! Kurssilla on ihanan rento tunnelma; osallistujat ovat kaikki tietenkin hieman eri tasoisia ja taustaisia, mutta jokainen saa halutessaan suunvuoron eikä kukaan ota touhua turhan vakavasti. En edes minä. :)

Tämän syksyn ehdoton ykkösharrastus!

25 marras

Ammatillisen 2. asteen kieltenopet koulutuksessa

Viime viikon perjantaina osallistuin neljän hyrialaisen kieltenopettajan kanssa SUKOLin järjestämään ammatillisen 2. asteen kieltenopettajien koulutukseen Helsingin Malmilla. Tätä valtakunnallista koulutusta järjestetään käsittääkseni joka 2. vuosi ja itse olin mukana nyt 3. kertaa. Tämä vuosi oli erityisen tärkeä, koska ammatilliset perustutkinnot uudistuvat elokuussa 2015 ja sen mukana myös ATTO-opinnot kokevat mullistuksia. Mm. koko nimi muuttuu YTO-opinnoiksi (”yhteiset tutkinnon osat”). Voi, kun nimimuutos olisikin ainoa, joka minua koskettaa, mutta kun ei. Kamalinta on tietenkin henkilökohtaisesti osaamispisteisiin siirryttäessä ruotsin opintojen laajuus, joka siis Hyriassa tulevaisuudessa tulee olemaan 18h! Koko ”katastroofista” kirjoittelinkin jo lokakuussa tänne blogiin.

Kuva: SUKOL

Päivän toinen luennoitsija psykoterapeutti Mikael Saarinen. Kuva: SUKOL

Opetushallituksen Ulla Aunolalta odotettiin paljon. Oman aineeni näkökulmasta keskeiset kysymykset olivat, miten jatkossa pitäisi 18 tunnilla taata opiskelijoille jatko-opintokelpoisuus AMK-opintoihin tai miten ylipäätänsä pitäisi saada opiskelijat ruotsista läpi, kun arviointikriteerit huomattavasti tiukentuvat ja samanaikaisesti 1/3 tunneista on otettu pois! Aivan käsittämätön yhtälö! Tyydyttävän arvosanan arviointitaulukossa nykyään oleva ”apuvälineiden avulla” jää kokonaan pois ja osaamista vaaditaan paljon aikaisempaa enemmän. Hulluinta on, että sitä jopa vaaditaan enemmän Ruotsi 1-kurssilla kuin Englanti 1-kurssilla! Eihän tässä ole enää päätä eikä häntää… Ei kai tässä voi olla ajatuksena, että joiltakin aloilta mukautetaan puolet luokista…?

Suurimmat odotukset kohdistuivat Aunolaan ja häneen valitettavasti petyin myös eniten. En ole itse ennen ollut OPH:n koulutuksissa, mutta usein olen kuullut muilta kollegoilta, kuinka OPH:n väki ei lainkaan ole ”kosketuksissa koulutyön arjen kanssa”. Noh, valitettavasti tästä esityksestä ei juuri muunlaista käsitystä voinut saada. Esitys oli lähinnä tutkintojen perusteiden läpikäyntiä (, joihin suurin osa varmasti oli perehtynyt jo aikoja sitten). Jokainen konkreettinen, käytännön opetuksen toteutukseen liittyvä kysymys ohitettiin toteamalla, että tämän ”jätämme oppilaitosten itsensä pohdittavaksi” tai ”… tässähän on nyt taustalla tämä filosofinen ajatus, joka on tärkein…”. Siis WHAAAT? Yleisö oli selvästi todella turhautunut esityksen antiin.

Mahtavaa koulutuksessa oli kuitenkin tavata monia tuttuja kasvoja koulutuksista ja esim. Facebookin ryhmistä. Pidin myös psykoterapeutti Mikael Saarisen esityksestä, joka käsitteli itsensä ja toisten innostamista muutoksen keskellä. Sitä tosiaan kaivattaisiin kipeästi ainakin meidän työyhteisöön. Lounaan jälkeen Johanna Venäläinen Savonlinnasta kertoi ATTO-aineiden integraatiosta ammattiaineisiin, aihe joka herättikin yleisössä paljon kysymyksiä. Itse kysyin Johannalta mm. sitä, kuinka paljon hän arvioisi tarvittavan suunnitteluaikaa per atto-aine/ammattiala. Eli kuinka monta kokousta minun pitäisi pitää esim. autoalan ammatinopettajan kanssa, joissa kävisimme mm. autoalan OPSn läpi ja suunnittelisimme integroitavat aihealueet, oppimateriaalia ja toteutustapaa ruotsin kurssille. Hän arveli ajaksi 6h! Tämä tuntui äkkiseltään aika pitkältä ajalta (mutta toisaalta ihan realistiselta, jos halutaan tehdä laadukasta työtä) varsinkin kun Sakonkadulla on eri aloja kymmenkunta… Eihän sitä siis ensi keväänä ehdi muuta kuin istua palavereissa…

12 marras

Vilken service, Biltema!

Viime viikolla sain puhelinsoiton Riihimäen Biltemasta. 20 kappaletta ruotsinkielisiä (ja 2 suomenkielistä) Bilteman kuvastoja oli saapunut minulle noudettavaksi Riihimäen myymälään. Olin tilannut nämä Bilteman asiakaspalvelun kautta. Bilteman työntekijä meni muissa asioissa Vaasaan ja toi mukanaan minulle ruotsinkieliset kuvastot, koska muualta Suomesta ei kuvastoja edes saisi. Mahtavaa palvelua!

motonet

Kuvastothan ovat osoittautuneet aivan käsittämättömiksi aarreaitoiksi sanaston opetteluun; niin opettajalle kuin opiskelijoille! Ja vielä kuvien kera! Täydellistä! Niistä löytyy sanastoa mm. auto- ja logistiikka-alalle, rakennusalalle, LVI-alalle, sähköalalle, puutarha-alalle, kotitalousaloille ja merkonomeille (toimitotarvikkeet). Vinkin kuvastojen käyttöön sain muuten ruotsinope Annalta Nivalan amiksesta, joka otti minuun yhteyttä tutustuttuaan näihin sivuihin! Näin sen kollegiaalisen yhteistyön pitäisikin toimia! :) Kiitos vinkistä! Laitetaan se heti muillekin jakoon.

motonet3

motonet2Kuvastoista inspiroituneena laitoin LVI:n pojat heti hommiin; ja integroimme kuvaamataidetta ja ruotsinopetusta ja teimme oman alan sanastosta hienoja seinätauluja. Epävarmempikin piirtäjä sai hieman apua tauluunsa kuvaston kuvista ja suomenkielisistä versioista oli helppo tarkistaa, että suomennos meni oikein. Tarkoituksenani on laatia eri aloille sanastotehtäviä, joita ratkotaan kuvastojen avulla. Näistä laitan lisää infoa (ja tehtävät jakoon), kun pääsen niin pitkälle, että olen ne laatinut ja kertaalleen koekäyttänyt.

Ensi viikon perjantaina onkin sitten tärkeä koulutus amiksen kieltenopettajille Helsingissä. Vuorossa siis face-to-face-verkostoitumista vaihteeksi. Vi ses då, kära kollegor!

28 loka

På väg till yrkeshögskolan? -verkkokurssi

Vihdoinkin lupaamani postaus AMK-opintoihin valmentavasta ruotsin verkkokurssista. Kirjoitin kurssin ideasta ja tekoprosessista kesäkuussa 2014. Kesä-elokuussa tein kurssin kutakuinkin valmiiksi ja tässä syksyn mittaan olen hieman viilaillut tehtävänantoja ja ulkoasua. Kyse on siis kaikille avoimesta ja kaikkien maksuttomasti (!) käytettävissä olevasta verkkokurssista, joka on luotu verkkosivun muotoon. Rahoituksen kurssin tekoon sain Välkky-oppilaitosverkostolta.

Kurssiin pääset tutustumaaan tästä osoitteesta:

www.amkvalmennusruotsi.wordpress.com

på väg till yrkeshögskolan

Sivustolta löytyy enemmän tietoa kurssin rakenteesta. Mutta lyhykäisyydessään kurssi on jaoiteltu seitsemään ”viikkoon” rytmittämään opiskelijoiden työskentelyä. Jokainen viikko koostuu kahdesta osasta; sanasto-osuudesta ja kielioppiosuudesta. Sanasto-osuuksiin olen yrittänyt valita aihepiirejä, jotka sisältyvät myös AMK:n ruotsin opintoihin ja soveltuvat kaikille aloille. AMK:n ruotsin opintoihin pääsin tutustumaan HAMKin kollegani Teijan kautta. Kielioppiosuuksiin olen tiivistänyt ruotsin (mielestäni) keskeisimmät kielioppiasiat. Jokaisessa osiossa on palautettava tehtävä, joka palautetaan opettajalle sovitulla tavalla.

Kurssia olen päässyt esittelemään jo Hanasaaressa heinäkuussa 2014 sekä Hyrian kieltenopettajien järjestämässä koulutuksessa syyskuussa 2014. Vastaanotto on ollut opettajien keskuudessa innostunut ja ilahtunut uusista tuulista, mikä on tietenkin kannustanut jatkamaan näitä kokeilujani. Kätevää näissä tehtävänannoissa on se, että näitä pystyy hyödyntämään ympäri Suomea myös esim. etätehtävinä tai valmiina tuntisuunnitelmina esim. sijaisille, mikäli käytössä on atk-luokka.

Ainoa harmillinen (ja myös yllättävä) seikka on ollut se, ettei kurssi ole tuottanut vielä yhtään opintoviikkoa. Ruotsin kurssia valitsi tutkintoonsa alle kymmenen opiskelijaa ”vapaasti valittavaksi” kurssiksi lukuvuodelle 2014-2015. 1. jaksossa suorittajia oli kaksi, joista toisesta en koskaan kuullut mitään ja toinen ilmoitti hyväksilukeneen jotain kesätöitään näihin vv-kursseihin. Eli ei ollutkaan tarvetta lisäopintoviikoille, joten (luonnollisesti…) ruotsin kurssi sai jäädä. Nyt 2. jaksossa suorittajia on neljä. Kolmesta opiskelijasta en ole vielä tähän päivään mennessä kuullut mitään. Yksi teki todella hyvin 1. viikon tehtävät, jonka jälkeen laittoi wilmaviestin, että kurssi tuntuu liian vaikealta ja hän jättää sen kesken. No höh. Miten niin vaikealta? Ensimmäinen viikkohan meni loistavasti! En ymmärtänyt lainkaan perustelua.

Koko sisältö on muutenkin suunniteltu niin, että esim. kielioppitehtäviin on mahdollisuus löytää vastaus opiskelemalla teoria huolellisesti kurssimateriaalin avulla. Sanastotehtävissä täytyy toki osata hyödyntää muitakin apuvälineitä (netti/ oppikirjat/ sanakirjat/ äiti/ isä…), mutta luulin näiden ”diginatiivien” kyllä löytävän välineet niistä selviytymiseen. Hieman äimänä olen kieltämättä ollut. Pahaa pelkään, että tässäkin on enemmän kyse siitä, etteivät nykynuoret yksinkertaisesti enää kykene itsenäiseen opiskeluun, kun pitäisi OIKEASTI paneutua, keskittyä, kärsivällisesti etsiä ja tuottaa tietoa sekä aikatauluttaa omaa työskentelyään. Ei niin kuin luokkahuoneessa, että kun ensimmäinen vaikeampi kohta tulee tehtävässä, niin pähkäillään sitä max. 10 sekuntia ja sitten kysytään opettajalta kärsimättämästi apua ja opettaja joko kertoo suoraan vastauksen tai vaihtoehtoisesti (mikäli opettajan oma kärsiväälisyys riittää) näyttää kirjasta kohdan, josta opiskelija voi ”itse” etsiä vastauksen… Mene ja tiedä. Katsotaan, tuleeko suorituksia lukuvuoden mittaan.

Kirjoittelen kokemuksistani taas lisää, kun saan kurssista vähän lisää ”käyttökokemusta”. Mukava olisi kuulla, jos joku on jotain sivustolta hyödyntänyt omassa opetuksessaan! Niin ja muistakaa tietenkin myös Tuulan enkun kurssi: On Your Way to Polytechnic Studies?.

16 loka

Ammatillinen koulutus tapetilla Opettaja-lehdessä

Tämä syksy on mennyt aikamoisessa tunnekuohussa sekä järkytys- ja kiukkutilassa, jonka syy on syksyllä 2015 voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen OPS:n uudistukset. Suuria järkytyksen aiheita ovat olleet mm. ”yhteisen tutkinnon osien” (Kyllä: Juuri kun totuimme sanaan ATTO, sen voikin jo unohtaa!) sisältöjen ja laajuuksien muuttuminen sekä opettajien pätevyysvaatimusten höllentyminen.

Ruotsin osalta tilanne näyttää suoraan sanottuna katastrofaaliselta. Uudistuksen myötä siirrytään myös opintoviikoista osaamispisteisiin, jolloin ruotsin laajuus tulee olemaan 1 osaamispiste, joka tarkoittaisi 16-20 lähiopetustuntia/ 3 vuotta! Oppilaitoksesta riippuen. Alkaa olemaan vitsit vähissä ja jatko-opinnnot AMK:n puolelle ihan oikeasti jäässä aika monelta, koska virkamiesruotsin suorittaminen alkaa olemaan mahdoton tehtävä.

Kaikenkaikkiaan tulevaisuuden suunta ammatillisessa koulutuksessa tuntuu olevan, että oppiminen ulkoistetaan työpaikoille, joiden pitäisi tulevaisuudessa hoitaa opettajien työ. Koko pyrkimys melkein loukkaa minua opettajana, koska lähtöajatushan on se, että esim. kieltenopettajan työ olisi täysin korvattavissa monisteilla, verkkotehtävillä tai esim. opiskelijan TOP-paikalta mahdollisesti löytyvän, auttavasti ruotsia osaavan henkilön avustuksella. Jos minun työ on noin helppo korvata esim. tehtävillä, niin miten ihmeessä tähän työhön on tarvinut opiskella seitsemän (!) vuotta? Eikö ne monisteet sitten voisi jakaa kuka tahansa opo/ opettaja ja korjata valmiin sabluunan avulla? Ei siihen kovin kummosta kielitaitoa välttämättä edes tarvita kun laaditaan monisteet ja kokeet vaikka monivalintana, niin ei tarvitse huolehtia, että tulee turhaa korjattavaa tai tarvitsee osata oikeastaan yhtään mitään…

Noh, varmasti jokainen, joka on ollut opetustehtävissä ammatillisella 2. asteella tajuaa, että koko ajatus esim. yhteisten opintojen itsenäisestä/ verkossa opiskelusta on suurimmalle osalle opiskelijoista täysin mahdoton tehtävä. Heistä ei yksinkertaisesti ole siihen. Piste. Tai toki löytyy joka luokilta yksittäisiä opiskelijoita, joilla on loistavat valmiudet myös itsenäiseen opisekeluun, mutta keskiverto-opiskelija ei siihen kykene. Puhumattakaan siitä ongelmasta, että ammattiaineiden opiskelussa pitäisi työpaikoilta löytyä henkilöt, joilla olisi aikaa opastaa, opettaa ja neuvoa opiskelijoita. Täysin absurdi ajatus nykypäivän työelämää ajatellen. Päivi Koppanen TAMKsta kirjoitti aiheesta hyvän tekstin viime viikon Opettaja-lehdessä:

Kuka puolustaisi ammatillista koultusta? Opettaja 38/2014.

Toinen järkytyksen aihe on opettajien kelpoisuusvaatimusten väljentyminen ammatillisessa koulutuksessa. Tulevaisuudessa oppilaitos pystyisi myös yhteisissä aineisessa itse määrittelemään, mikä on ”soveltuva korkekoulututkinto” ko. aineen opettamiseen.  Kauhukuvana kuka tahansa ”laudaturin kirjoittanut” ammatinopettaja olisi tarpeeksi soveltuva ruotsin opettajaksi. Huh, huh. Viikon 37 Opettaja-lehdessä pääkirjoitus käsitteli tätä aihetta. Hyvä, että OAJ alkaa kiinnittämään huomiota ammatilliseenkin koulutukseen!

Opetuksen laadulla pyyhitään pöytää, Opettaja 37/2014.

05 loka

Joutuin Joensuuhun

Tänäkin syksynä piti jälleen kerran päästä virkistymään SUKOLin syyskoulutuspäiville ja tälllä kertaa Joensuuhun. Näillä koulutuspäivillä on tullut käytyä lähes joka syksy Tuulan kanssa ja tuttuja naamoja on alkanut näkymään aika paljon koulutuksissa. Tällä kertaa meillä oli oikein erityinen tehtävä; tutkia kuinka Pohjois-Karjalan kieltenopettajat ovat käytännön järjestelyt hoitaneet, jotta osaisimme vuoden päästä järjetää (ehkä jopa vielä paremman) syyskoulutuksen.  Olemmehan Hämeenlinnan seudun kieltenopettajissa saaneet kunnian isännöidä koulutusta vuoden päästä.

Olipahan muuten matka! Jotenkin en ihan tajunnutkaan, kuinka kaukana Joensuu oikein on; 4,5h meni junassa aina suuntaansa. No, onneksi olimme varustautuneet hyvin Hyrian oppilaskunnan tilaamillla laadukkailla aikakausilehdillä (palautetaan kyllä heti maanantaiaamuna!) ja R-Kioskin terveellisillä eväillä.

Tuomas Sammelvuo (kuva: SUKOL).

Tuomas Sammelvuo (kuva: SUKOL).

Koulutuksen teema ”Joutuin Joensuuhun – työelämä ja kieltenopetus lyövät kättä” sopi tietenkin meille ammatillisen puolen kieltenopettajille kuin nenä päähän. Työelämän kielitaitotarpeita käsitteli mm. Itä-Suomen yliopiston professori Ritva Kantelinen sekä kielitaitoiset yrityselämän vieraat, jotka osallistuivat paneelikeskusteluun aiheesta. Tilaisuudessa jaettiin myös Vuoden kieliteko -palkinto, jonka tänä vuonna sai Suomen lentopallomaajoukkueen päävalmentaja Tuomas Sammelvuo, joka on pelannut urallaan monissa maissa ja aina opetellut kyseisen maan kielen. Huikeaa pitkäjänteisyyttä! Iltapäivällä olin mm. toiminnallisen kieliopin työpajassa, jossa pääsimme itsekin tositoimiin Nina Maunun johdolla. Aika kivoja ideoita ja aika moni voisi jopa toimia ammatillisella puolella. Opiskeljat kun ovat aika eloisia ja pulpetissa istuminen ei aina tunnu maistuvan.

En voinut vain olla ”avautumatta” koulutuksessa amiksen kieltenopetuksen realiteeteista ensi syksystä alkaen, eli mm. ruotsin opintojen tuntimääristä… Jotenkin alkoi vaan kaikki ottamaan päähän, kun esitettiin miten tätä työtä pitäisi tehdä ikäänkuin sitä nyt ei itse tajuaisi. ”Pitää tarjota AITOJA kielenkäyttötilanteita”, ”… viedä opiskelijat luokkahuoneen ulkopuolelle…” jne… Tiedetään! Tervetuloa kokeilemaan 18 h:ssa näitä hienoja neuvoja, kun luokassa on 20 poitsua, joilla keskiarvo ruotsissa on 5,5, motivaatio täysin kadoksissa 80%:lla ja tarkkaavaisuuden häiriöitä yli puolella… Ja ei unohdeta jatko-opintokelpoisuutta ja niitä keskimäärin kahta opiskelijaa per ryhmä, jotka tietävät hakeutuvansa AMK-opintoihin! Nehän siinä samalla vaan eriytetään ja tarjotaan haastavempia tehtäviä ja kieliopin kertausta…

Kyllä siinä voi ruotsin osalta valitettavasti unohtaa kaikki illuusiot, että opiskelijat oikeasti pärjäisivät ruotsilla työelämässä. Valitettavasti. Tai ehkä joku yksittäinen, kiitettävä opiskelija voi pärjätäkin. Ei paljoa naurata, kun ensi syksyä miettii.

21 syys

Koulutuspäivän satoa

Vihdoin löytyi aikaa kirjoitella viime viikon ammatillisten kieltenopettajien koulutuspäivästä. Päivän järjestelyt saivat aikaan hieman ylimääräistä stressiä, kun flunssa-/ keuhkoputkentulehdusaalto pyyhkäisi Hyriaan vieden mukanaan kieltenopettajia vähän enemmänkin. Lopulta kuitenkin (kiitos loistavan kielitiimimme!) saimme kaiken järjestymään. Yllättävän paljon on tekemistä tällaisen päivän järjestelyissä.

Koulutuspäivä 11.9.2014

Ensimmäistä kertaa järjestetyssä, Välkky-oppilaitosverkoston kieltenopettajien koulutuspäivässä oli mukava osaanotto; n. 20 opettajaa/ koulutuspäällikköä. Saimme vieraaksemme SASKY:sta, Mäntän toimipisteestä koulutuspäällikkkö Saara-Leena Kytömäen sekä äidinkielen opettajan Katri Isomäen, jotka kertoivat pitkälle viedyistä integraatiokokeiluista yksikössään. Lisäksi ohjelmaan kuului keskustelua uudistuvista tutkinnon perusteista, AMK-opintoihin valmentavien kielten verkkokurssien esittelyä, verkostoitumista ja sivustoni esittelyä. Olin todella tyytyväinen keskustelujen sisältöihin ja osallistujien aktiivisuuteen. Pääsimme monessa asiassa oikein ”ongelman ytimeen” ja keskustelu oli rehellistä, avointa ja asioita kyseenalaistavaa.

Itse sain taas uusia kehitysideoita mm. erityisopetukseen liittyen, kun kuulin minkälaisia toimintamalleja muissa oppilaitoksissa on. Arjen kannalta joustavan kuuloinen malli oli esim. Valkeakoskella, jossa ATTO-opettaja saa avukseen luokkaan aina toisen opettajan (, jos siis aikataulullisesti molemmille sopii). Esimerkiksi, jos ryhmä on haastava tai suuri ja taitotaso on erityisen heikko. Tarpeesta tarvitsee vain ilmoittaa koulutuspäällikölle ja ei muuta kuin samanaikais-/pienryhmäopetus alkakoon! Kuullostaa systeemiltä, joka olisi todella helppo toteuttaa käytännössä, mutta silti ei meillä ole käytössä… Valitettavasti.

Toinen kateutta herättävä asia erityisopetukseen liittyen oli Tavastialla Hämeenlinnassa olevat uudet opetustilat, jotka olivat nimenomaan suunniteltu ATTO-aineiden erityisopetuksen tarpeisiin. Iso tila, josta saa kolme erillistä, erillaista opetustilaa väliseinillä. Erityisopettajia olikin useampia; mm. kieliin ja matemaattisiin aineisiin omat. Milloinkohan meillä aletaan kiinnittämään huomiota luokkien viihtyvyyteen ja sen vaikutuksiin oppimistuloksissa? Itse uskon vakaasti näiden kahden liittyvän yhteen.

Koulutupäivä oli mielestäni onnistunut ja verkostoitumista parhaimmillaan ja heitinkin pallon eteenpäin vieraillemme ja toivon, että ensi syksynä joku toinen oppilaitos järjestäisi vastaavan päivän. Katsotaan ottaako kukaan koppia!

Kiitos aktiivisille osaanottajille ja työniloa syksyyn!

02 syys

Amiksen kieltenopettajat: Tervetuloa Hyriaan!

Välkky-ohjelmaKesäloman ensimmäisellä viikolla olimme Tuulan kanssa vielä tosi reippaita ja teimme AMK-opintoihin valmentavia kielten verkkokursseja, joihin saimme rahoituksen Välkky-verkostolta.  Siinä sivussa tuli heiteltyä ilmoille vaikka mitä lennokkaita ideoita seuraavalle lukuvuodelle. Kuten esimerkiksi, että olisi aivan mahtava kutsua lähialuiden ammatillisia kieltenopettajia vieraaksemme Hyriaan, jotta voisimme mm. kertoa tekemistämme kursseista, jotka siis ovat avoimesti netissä kaikkien opettajien ja opiskelijoiden käytettävissä. Lisäksi olemme molemmat kaivanneet verkostoitumista ja ideoiden vaihtoa muidenkin koulujen opettajien välillä. Idea jäi kytemään päähän ja lukuvuoden alussa sille näytettiin vihreää valoa, ja näin alkoikin päivän (to 11.9.2014) ohjelman suunnittelu.

Jos olisimme itse saaneet päättää, olisimme omassa ”suuruudenhulluudessamme” varmasti kutsuneet koko Suomen kaikki ammatillisen 2. asteen kieltenopettajat vieraaksemme, (niin innoisamme olimme ideasta) mutta johonkin raja piti vetää ja ajattelimme vetää sen Välkky-oppilaitosverkostoon. Eli kutsuttujen listalla olivat Eerikkilän urheiluopisto, Faktia, Forssan ammatti-instituutti, Hyria, Hämeen ammatti-instituutti, Kiipulan ammattiopisto, Ammattiopisto Tavastia, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto ja Ypäjän hevosopisto.

Saimme maksuttomaan koulutuspäivään kasaan mielestämme tosi mielenkiintoisen ja ajankohtaisen ohjelman, osin omin avuin, osin lähestymällä muiden oppilaitosten asiantuntijoita. Kuvassa näkyy ohjelma. Viimeinen ilmoittautumispäivä on jo ylihuomenna eli torstaina 3.9.2014.

Toivottavasti tavataan  ensi viikolla Riihimäellä! 

25 elo

Verkostoitumisen voimaa

Viikko sitten sunnuntaina sain iloisen yllätyksen s-postiini. Hanasaaren käyntini heinäkuun lopulla (31.7.2014) ja sivustoni ”ensiesittely” oli tuottanut konkreettista tulosta; sain kollegaltani Marilta Porista vinon pinon ruotsin materiaaleja atto-ruotsin opetukseen eri aloille! Voi, miten ilahduinkaan, kun löysin taas kollegan, joka on avoin uusille verkostoitumisen tavoille ja valmis luovuttamaan tekemänsä materiaalit myös muille opettajille avuksi.

Eilen illalla aloin sitten käymään läpi tiedostoja ja piti oikein tehdä uusia välilehtiä sivuille, sillä sain oppimateriaalia aloille, joita meillä Hyriassa ei lainkaan ole (lentokoneasentajat, laborantit, prosessinhoitajat). Sähköalan materiaalit tulevat heti tässä jaksossa testikäyttöön omassa opetuksessani. Lisäksi mm. Ditt och Datt -sivulle tuli vino pino yleiskielisiä, kaikille aloille soveltuvia tehtäväideoita opetukseen. Yläkoulun kertausmonistetta aion myös testata heti ensi jakson alussa, uusien atto-ruotsin ryhmien kanssa.:)

Tehtäviä läpikäydessäni tajusin, miten paljon ideoita erilaisiin kielten tehtävätyyppeihin saa, kun katselee toisten opettajien tekemiä materiaaleja. Usein aika yksinkertaisiakin ideoita, mutta sellaisia, joita ei vain itse ole tullut ajatelleeksi. Itse huomaan usein urautuvani hyväksi toteamiini tehtävätyyppeihin ja pysyttelen niissä vähän liiankin kanssa. Välillä jopa kuulee opiskelijoilta kommenteja tyyliin ”Taasko tällainen sanasokkelo?!”, heh. Koulun vauhdikkaassa arjessa kun tuo luovuus ei aina ole kukkeimmillaan…

Mutta tässä vaiheessa ei muuta kuin: Tusen tack, Mari! Och trevlig läsårsstart till Björneborg!

14 elo

Askeleen edellä Opetusministeriötä

Tänä aamuna yllätyin positiivisesti lukiessani Hämeen Sanomia, sillä siellähän oli kokonainen sivu omistuettu sähköisille opetusmenetelmille, materiaaleille ja itse laitteille. Mielenkiintoista! Eniten minua ilahdutti sivun alaosan uutinen Opetusministeriön suunnittelemasta materiaalipankista pilvipalveluna (Koulutuspilvi), johon jokainen opettaja ja kustantaja voisi laittaa tekemiään opetusmateriaaleja muiden käyttöön joko maksutta tai maksun kera. Hmm… kuullostaako tutulta? Ideahan on juuri sama, mikä minulla tällä sivustolla.

HÄSA14082014

Tässä hieman otteita Hämeen Sanomien jutusta (, jotka voisivat muuten ihan yhtä hyvin olla tämän sivuston esittelytekstistä):

”Klikkaus ja opettaja valitsee seuraavan viikon oppitunnille työkaverinsa laatiman digitaalisen harjoitustehtävän.”  JUURI NÄIN!

”Kohta kuka tahansa voi tuottaa digitaalisia oppimateriaaleja koulujen käyttöön. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee  parhaillaan avointa pilvipalvelua, johon halukkaat voivat lisätä … oppisisältöjä opettajien ja oppilaitosten käytettäviksi.” TÄTÄHÄN MINÄ OLEN YRITTÄNYT AJAA TAKAA!

” … hankkeen tavoitteena on … helpottaa opettajien arkea ja monipuolistaa oppimateriaaleja.” NO NIINPÄ…

”Palvelun kautta käyttöön voisi saada esimerkiksi … opetusvideoita.” LÖYTYY!

”Materiaaleja voisivat tuottaa … vaikkapa yhdistykset ja opettajat itse, mutta palvelu perustuisi omaan halukkuuteen.” JUST DET – KENENKÄÄN EI OLE PAKKO JAKAA, MUTTA MATERIAALI ON TÄNNE LÄMPIMÄSTI TERVETULLUTTA!

Tästä varmaan voisi vetää sen johtopäätöksen, että tällä sivustolla tekemäni työ on ajantasaista ja ajankohtaista ja toivottavasti tavoittaa tulevaisuudessa yhä useampia ruotsin opettajia. Tulipa tästä heti aamuun hyvä mieli.