19 elo

Uudet tuulet puhaltaa!

Nyt on tullut aika toteuttaa pitkäaikainen haave opintovapaasta ja erityispedagogiikan opinnoista. Pistin siis 6.8. alkaen täysin pillit pussiin kieltenopetuksen osalta lukuvuodeksi 2015-2016. Ajatus on kytenyt mielessäni jo vuosia ja viime keväänä – kaiken työstressin ja -turhautumisten sekä tulevien OPS-uudistusten keskellä – ja aika tuntui kypsältä laittaa opintovapaa hakemus vetämään työnantajalle. Oli uusien tuulien aika. Korkea aika.

Valehtelisin, jos väittäisin, etteivät ammatillisen koulutuksen tulevat OPS-muutokset sekä ruotsin että yleissivistävien aineiden osalta olisi vaikuttaneet työmotivaatiooni menneenä lukuvuona sekä päätökseeni pitää työelämästä hieman breikkiä. Vielä vuosi sitten puhkuin intoa kehittää ruotsin opetusta, mutta syksyllä 2014 tuntui, kun olisi isketty puulla päähän, kun totuus ammatillisen koulutuksen uudistuksista alkoi hahmottua. 18 tunnin ruotsin opetuksen takia ei paljon kannata ottaa turhaa stressiä. Tämä kai se totuus kuitenkin on. Ja eipä siihen 18 tuntiin paljon oppimateriaalia tarvita. Sen verran kun tarvitaan, niin ehkä jo löytyykin ihan tältäkin sivustolta.

Sivuston päivitys on ollut mukava projekti oman työni ohessa. Olen saanut aivan ihania, kannustavia s-posteja kollegoilta ympäri Suomen, jotka ovat kiittäneet minua tehdystä työstä. Useat opettajat ovat lähettäneet minulle myös materiaalia ruotsin opetukseen, joka on ilahduttanut todella paljon ja kannustanut jatkamaan työtä. Olen lisäillyt loppukesästä edellisen lukuvuoden materiaaleja ja muita löytöjä sivuille sekä tarkistanut linkkien toimivuudet, mutta tästä lähtien annan sivuston toistaiseksi vaan olla ja palvella käyttäjiä. Toivottavasti sieltä edelleen löytyy apua opetustyöhön.

Toivotan kaikille amiksen ruotsin opettajille voimia uuteen lukuvuoteen ja iloa työhön! Itse paneudun nyt tenttikirjoihin, palautan mieleeni tieteellisen kirjoittamisen kommervenkit ja toivon, että siinä samalla löytyisi se kadonnut työmotivaatio ennen elokuuta 2016. :)

Loppukesän terveisin, Heini

27 touko

Videoita eri ammateista!

Ammatillisten kieltenopettajien Facebook-ryhmän kautta tuli tänä keväänä aivan loisto linkkivinkki ammatillisen koulutuksen ruotsin opetukseen; nimittäin Rätt yrke – från frö till planta -sivusto, jolla on tällä hetkellä 45 n. 5 minuutin mittaista ruotsinkielistä esittelyvideota eri ammateista, joihin voi Suomessa opiskella 2. asteella. Videot ovat todella laadukkaasti tuotettu ja jokaisen videon alla on pieni kuvaus tai muu teksti ammatista ruotsiksi. Täydellistä, sanon minä! Ihanaa; tuoretta, ajantasaista tietoa eri ammateista!

yrken substans

Sivusto on osa opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa projektia, jonka tarkoitus on edistää 2. asteen koulutuksen läpäisyä ja toimia ruotsinkielisten ammattikoulujen ja peruskoulujen opojen työkaluna. Ja tietenkin meidän suomenkielisten ammattikoulujen ruotsinopettajien! Tämä tulee käyttöön!

12 helmi

Tala svenska på jobbet!

Facebookin Ammatilliset kieltenopettajat -ryhmä on osoittautunut aivan helmeksi kanavaksi pitää yhteyttä 2. asteen ammatillisiin kieltenopettajiin. Mm. tämä LOISTAVA materiaali oli mennyt minulta aivan ohi, vaikka on jo muutaman vuoden vanha ja sopii amiksen ruotsin (ja AMK-ruotsin) opetukseen kuin nenä päähän! Lahteen aktiivisille kollegoille kiitosta tästä vinkistä! :) Pitihän se heti laittaa tilaukseen ja eilen sain opuksen käsiini.

Tala svenska på jobbet

Kyse on siis Anneli Asunmaan laatimasta ruotsin oppimateriaalista, joka pitää sisällään pelkästään suullisia ”A/B -harjoituksia” nimenomaan työelämän kielenkäyttötilanteita ajatellen. Liikkeelle lähdetään itsestä ja opinnoista kertomisesta, jonka jälkeen siirrytään mm. työstä kertomiseen, small talk -jutusteluun sekä liiketalouden, kokouksien ja työmatkojen aihepiireihin. Lisäksi käsitellään joitain kieliopillisia kokonaisuuksia, kuten prepositioiden käyttöä sekä ajan ilmauksia. Erityiskiitos materiaalin laatijalle kirjan takaa löytyvistä sanastoista, jotka voi monistaa avuksi opiskelijoille. Ja tosiaan; tämä materiaali on nimenomaan tarkoitettu monistetttavaksi, eli ei muuta kun kopiokone laulamaan ilman omantunnon tuskia! Suosittelen lämpimästi!

A/B-harjoitus

 

29 tammi

Auto- ja metallialalle materiaalilöytöjä

Näistä lehdistä on pitänyt vinkata jo jonkin aikaa. En tiedä, mistä metallialan lehden Metalworking Worldin ruotsinkielinen versio säännöllisin väliajoin ilmestyy kanslian lokerooni. Luulen, että lehti tulee kone- ja metalliosastolle, josta ammatinopettajat ystävällisesti siirtävät englanninkielisen lehden englanninopettajan ja ruotsinkielisen version ruotsinopettajan lokeroon. Lehti on Sandvik Coromant -nimisen firman julkaisu, josta (muokkaamalla; yksinkertaistamalla, tiivistämällä) löytyisi varmasti paljonkin hyvää aineistoa tekniikan alan ruotsin opetukseen. Kaikki lehdet ovat hyvässä tallessa odottamassa vain opettajan – vielä piilossa olevaa – inspiraatiota metallialan opetusmateriaalin päivitykseen.

auto- ja metallilehdet

Autoalan mahtavan lehtilöydön teki iki-ihana kollegani Anu, joka tarkkasilmäisenä plikkana bongasi kirpparilta puoli-ilmaisia ruotsinkielisiä Bilsport -lehtiä ja lahjoitti niistä osan luokkaani. Mitä aarteita autoalan opiskelijoille! Iso kiitos, Anu! Näitä onkin kyllä tutkittu ja Ruotsin ja Suomen autojen hintoja vertailtu, niin että opettajan on täytynyt välillä pistää lehdet kokonaan pois, että tehtäviinkin tulisi keskityttyä.

26 tammi

Svenska för närvårdare

Jag är här för dig 1Löytyipäs vihdoin rauhallinen hetki päivittää taas blogia ja lisätä materiaalia sivuille. Joulukuu – ja melkeinpä tammikuukin – on hurahtanut kyllä sellaisella vauhdilla, että ei ole meinannut löytyä aikaa työpäivien jälkeen mihinkään ylimääräiseen. Eikä kyllä aina oikein energiaakaan.

Uusi vuosi on tuonut jo nyt mukanaan vaikka mitä uusia haasteita omaan työhöni ammatillisen ruotsin saralla; niistä voinkin kirjoitella joku toinen kerta. Nyt ajattelin kertoa uusimmista lähihoitajien ruotsin materiaalilöydöistäni ja muutamasta uudesta ”tekeleestäni”. Olen nyt 3. jaksossa laajentanut alojani sosiaali- ja terveydenhoitoalalle ja nimenomaan aikuiskoulutuksen puolelle.

jag är här för dig 4Eroja huomaa kyllä hyvin nopeasti nuorten opetukseen: aikuisilla on mukana omat kynät ja paperit, edellisellä kerralla jaetut materiaalit, motivaatio on kohdallaan, työskentelytapa on oma-aloitteinen, opettajalle esitetään haastavia kysymyksiä… Melko harvinaista herkkua nuorisopuolella.

Olen opettanut kolmelle aikuiskoulutuksen ryhmälle seitsemän (!) tuntia putkeen ruotsia neljänä päivänä (yht. 28h lähiopetusta), eikä kukaan ole yhtenäkään iltapäivänä marissut, että ei jaksaisi enää yhtään ruotsintehtävää! Uskomatonta sitkeyttä! Luulin, että saman aineen opiskelu koko päivän olisi kurssien suurin haaste, mutta suurempi tuntuikin olevan – opettajan näkökulmasta – suuret tasoerot ja sen myötä tunnin ohjelman sunnittelu niin, että kaikilla olisi koko ajan jotain mielekästä tekemistä. Jokaisessa ryhmässä on ollut nimittäin sekä lukion käyneitä, lahjakkaita kieltenopiskelijoita sekä toisaalta peruskoulu-/ kansakoulupohjaisia opiskelijoita ja jopa maahanmuuttajia, joilla ei ole lainkaan ruotsin opintoja takana. Opiskelijoitahan tasoerot eivät ole tuntunut haittaavan, päinvastoin. On ollut ihana katsella, miten nopeammat auttavat hitaampia ja selvästi eri yksilöt ovat päässeet ”loistamaan” ruotsin tunneilla, kuin muiden aineiden tunneilla.

Kuvat tässä postauksessa ovat Folktingetin julkaisemasta hoitalan selkokielisestä suomi-ruotsi minisanastosta Jag är här för dig, jonka erään koulumme lähihoitajaluokan ammatinopettaja oli tilannut jokaiselle luokan opiskelijalle. Itse en koko minisanastosta ollut kuullut mitään ja siksi piti jakaa se samantein tälläkin. Aivan loistava apu opiskeluun ja työelämän tilanteisiin! Sanastoa voi kuulemma tilata maksutta Folktingetin sivuilta, mutta näköjään sen sisällön voi ladata netistä myös PDF-tiedostona. Loistavaa materiaalia opetukseen!

Tänään pelattiin ”välipalana” nopeasti kyhäämääni Kahoot-”mobiilitietokilpailua”, jonka aiheena olivat sairaudet, kehonosat ja sisäelimet ja niiden ruotsinkieliset nimet tietenkin. Kysymykset olivat mielestäni sen verran yksinkertaisia, että laitoin vastausajaksi vain 10 sekuntia. Peli on tietenkin kaikkien käytettävissä ja löytyy täältä.

Olen myös laatinut muutamiin Livets Puls -oppikirjan tehtäviin lisätehtäviä, jotka laitan tässä myös jakoon:

Kpl 6 Joakim har börjat skolan (PDF) (DOC), Kpl 7 Mamma och pappa tjatar hela tiden (PDF) (DOC), Kpl 10 På en kirurgisk avdelnig (PDF) (DOC).

25 marras

Ammatillisen 2. asteen kieltenopet koulutuksessa

Viime viikon perjantaina osallistuin neljän hyrialaisen kieltenopettajan kanssa SUKOLin järjestämään ammatillisen 2. asteen kieltenopettajien koulutukseen Helsingin Malmilla. Tätä valtakunnallista koulutusta järjestetään käsittääkseni joka 2. vuosi ja itse olin mukana nyt 3. kertaa. Tämä vuosi oli erityisen tärkeä, koska ammatilliset perustutkinnot uudistuvat elokuussa 2015 ja sen mukana myös ATTO-opinnot kokevat mullistuksia. Mm. koko nimi muuttuu YTO-opinnoiksi (”yhteiset tutkinnon osat”). Voi, kun nimimuutos olisikin ainoa, joka minua koskettaa, mutta kun ei. Kamalinta on tietenkin henkilökohtaisesti osaamispisteisiin siirryttäessä ruotsin opintojen laajuus, joka siis Hyriassa tulevaisuudessa tulee olemaan 18h! Koko ”katastroofista” kirjoittelinkin jo lokakuussa tänne blogiin.

Kuva: SUKOL

Päivän toinen luennoitsija psykoterapeutti Mikael Saarinen. Kuva: SUKOL

Opetushallituksen Ulla Aunolalta odotettiin paljon. Oman aineeni näkökulmasta keskeiset kysymykset olivat, miten jatkossa pitäisi 18 tunnilla taata opiskelijoille jatko-opintokelpoisuus AMK-opintoihin tai miten ylipäätänsä pitäisi saada opiskelijat ruotsista läpi, kun arviointikriteerit huomattavasti tiukentuvat ja samanaikaisesti 1/3 tunneista on otettu pois! Aivan käsittämätön yhtälö! Tyydyttävän arvosanan arviointitaulukossa nykyään oleva ”apuvälineiden avulla” jää kokonaan pois ja osaamista vaaditaan paljon aikaisempaa enemmän. Hulluinta on, että sitä jopa vaaditaan enemmän Ruotsi 1-kurssilla kuin Englanti 1-kurssilla! Eihän tässä ole enää päätä eikä häntää… Ei kai tässä voi olla ajatuksena, että joiltakin aloilta mukautetaan puolet luokista…?

Suurimmat odotukset kohdistuivat Aunolaan ja häneen valitettavasti petyin myös eniten. En ole itse ennen ollut OPH:n koulutuksissa, mutta usein olen kuullut muilta kollegoilta, kuinka OPH:n väki ei lainkaan ole ”kosketuksissa koulutyön arjen kanssa”. Noh, valitettavasti tästä esityksestä ei juuri muunlaista käsitystä voinut saada. Esitys oli lähinnä tutkintojen perusteiden läpikäyntiä (, joihin suurin osa varmasti oli perehtynyt jo aikoja sitten). Jokainen konkreettinen, käytännön opetuksen toteutukseen liittyvä kysymys ohitettiin toteamalla, että tämän ”jätämme oppilaitosten itsensä pohdittavaksi” tai ”… tässähän on nyt taustalla tämä filosofinen ajatus, joka on tärkein…”. Siis WHAAAT? Yleisö oli selvästi todella turhautunut esityksen antiin.

Mahtavaa koulutuksessa oli kuitenkin tavata monia tuttuja kasvoja koulutuksista ja esim. Facebookin ryhmistä. Pidin myös psykoterapeutti Mikael Saarisen esityksestä, joka käsitteli itsensä ja toisten innostamista muutoksen keskellä. Sitä tosiaan kaivattaisiin kipeästi ainakin meidän työyhteisöön. Lounaan jälkeen Johanna Venäläinen Savonlinnasta kertoi ATTO-aineiden integraatiosta ammattiaineisiin, aihe joka herättikin yleisössä paljon kysymyksiä. Itse kysyin Johannalta mm. sitä, kuinka paljon hän arvioisi tarvittavan suunnitteluaikaa per atto-aine/ammattiala. Eli kuinka monta kokousta minun pitäisi pitää esim. autoalan ammatinopettajan kanssa, joissa kävisimme mm. autoalan OPSn läpi ja suunnittelisimme integroitavat aihealueet, oppimateriaalia ja toteutustapaa ruotsin kurssille. Hän arveli ajaksi 6h! Tämä tuntui äkkiseltään aika pitkältä ajalta (mutta toisaalta ihan realistiselta, jos halutaan tehdä laadukasta työtä) varsinkin kun Sakonkadulla on eri aloja kymmenkunta… Eihän sitä siis ensi keväänä ehdi muuta kuin istua palavereissa…

12 marras

Vilken service, Biltema!

Viime viikolla sain puhelinsoiton Riihimäen Biltemasta. 20 kappaletta ruotsinkielisiä (ja 2 suomenkielistä) Bilteman kuvastoja oli saapunut minulle noudettavaksi Riihimäen myymälään. Olin tilannut nämä Bilteman asiakaspalvelun kautta. Bilteman työntekijä meni muissa asioissa Vaasaan ja toi mukanaan minulle ruotsinkieliset kuvastot, koska muualta Suomesta ei kuvastoja edes saisi. Mahtavaa palvelua!

motonet

Kuvastothan ovat osoittautuneet aivan käsittämättömiksi aarreaitoiksi sanaston opetteluun; niin opettajalle kuin opiskelijoille! Ja vielä kuvien kera! Täydellistä! Niistä löytyy sanastoa mm. auto- ja logistiikka-alalle, rakennusalalle, LVI-alalle, sähköalalle, puutarha-alalle, kotitalousaloille ja merkonomeille (toimitotarvikkeet). Vinkin kuvastojen käyttöön sain muuten ruotsinope Annalta Nivalan amiksesta, joka otti minuun yhteyttä tutustuttuaan näihin sivuihin! Näin sen kollegiaalisen yhteistyön pitäisikin toimia! :) Kiitos vinkistä! Laitetaan se heti muillekin jakoon.

motonet3

motonet2Kuvastoista inspiroituneena laitoin LVI:n pojat heti hommiin; ja integroimme kuvaamataidetta ja ruotsinopetusta ja teimme oman alan sanastosta hienoja seinätauluja. Epävarmempikin piirtäjä sai hieman apua tauluunsa kuvaston kuvista ja suomenkielisistä versioista oli helppo tarkistaa, että suomennos meni oikein. Tarkoituksenani on laatia eri aloille sanastotehtäviä, joita ratkotaan kuvastojen avulla. Näistä laitan lisää infoa (ja tehtävät jakoon), kun pääsen niin pitkälle, että olen ne laatinut ja kertaalleen koekäyttänyt.

Ensi viikon perjantaina onkin sitten tärkeä koulutus amiksen kieltenopettajille Helsingissä. Vuorossa siis face-to-face-verkostoitumista vaihteeksi. Vi ses då, kära kollegor!

16 loka

Ammatillinen koulutus tapetilla Opettaja-lehdessä

Tämä syksy on mennyt aikamoisessa tunnekuohussa sekä järkytys- ja kiukkutilassa, jonka syy on syksyllä 2015 voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen OPS:n uudistukset. Suuria järkytyksen aiheita ovat olleet mm. ”yhteisen tutkinnon osien” (Kyllä: Juuri kun totuimme sanaan ATTO, sen voikin jo unohtaa!) sisältöjen ja laajuuksien muuttuminen sekä opettajien pätevyysvaatimusten höllentyminen.

Ruotsin osalta tilanne näyttää suoraan sanottuna katastrofaaliselta. Uudistuksen myötä siirrytään myös opintoviikoista osaamispisteisiin, jolloin ruotsin laajuus tulee olemaan 1 osaamispiste, joka tarkoittaisi 16-20 lähiopetustuntia/ 3 vuotta! Oppilaitoksesta riippuen. Alkaa olemaan vitsit vähissä ja jatko-opinnnot AMK:n puolelle ihan oikeasti jäässä aika monelta, koska virkamiesruotsin suorittaminen alkaa olemaan mahdoton tehtävä.

Kaikenkaikkiaan tulevaisuuden suunta ammatillisessa koulutuksessa tuntuu olevan, että oppiminen ulkoistetaan työpaikoille, joiden pitäisi tulevaisuudessa hoitaa opettajien työ. Koko pyrkimys melkein loukkaa minua opettajana, koska lähtöajatushan on se, että esim. kieltenopettajan työ olisi täysin korvattavissa monisteilla, verkkotehtävillä tai esim. opiskelijan TOP-paikalta mahdollisesti löytyvän, auttavasti ruotsia osaavan henkilön avustuksella. Jos minun työ on noin helppo korvata esim. tehtävillä, niin miten ihmeessä tähän työhön on tarvinut opiskella seitsemän (!) vuotta? Eikö ne monisteet sitten voisi jakaa kuka tahansa opo/ opettaja ja korjata valmiin sabluunan avulla? Ei siihen kovin kummosta kielitaitoa välttämättä edes tarvita kun laaditaan monisteet ja kokeet vaikka monivalintana, niin ei tarvitse huolehtia, että tulee turhaa korjattavaa tai tarvitsee osata oikeastaan yhtään mitään…

Noh, varmasti jokainen, joka on ollut opetustehtävissä ammatillisella 2. asteella tajuaa, että koko ajatus esim. yhteisten opintojen itsenäisestä/ verkossa opiskelusta on suurimmalle osalle opiskelijoista täysin mahdoton tehtävä. Heistä ei yksinkertaisesti ole siihen. Piste. Tai toki löytyy joka luokilta yksittäisiä opiskelijoita, joilla on loistavat valmiudet myös itsenäiseen opisekeluun, mutta keskiverto-opiskelija ei siihen kykene. Puhumattakaan siitä ongelmasta, että ammattiaineiden opiskelussa pitäisi työpaikoilta löytyä henkilöt, joilla olisi aikaa opastaa, opettaa ja neuvoa opiskelijoita. Täysin absurdi ajatus nykypäivän työelämää ajatellen. Päivi Koppanen TAMKsta kirjoitti aiheesta hyvän tekstin viime viikon Opettaja-lehdessä:

Kuka puolustaisi ammatillista koultusta? Opettaja 38/2014.

Toinen järkytyksen aihe on opettajien kelpoisuusvaatimusten väljentyminen ammatillisessa koulutuksessa. Tulevaisuudessa oppilaitos pystyisi myös yhteisissä aineisessa itse määrittelemään, mikä on ”soveltuva korkekoulututkinto” ko. aineen opettamiseen.  Kauhukuvana kuka tahansa ”laudaturin kirjoittanut” ammatinopettaja olisi tarpeeksi soveltuva ruotsin opettajaksi. Huh, huh. Viikon 37 Opettaja-lehdessä pääkirjoitus käsitteli tätä aihetta. Hyvä, että OAJ alkaa kiinnittämään huomiota ammatilliseenkin koulutukseen!

Opetuksen laadulla pyyhitään pöytää, Opettaja 37/2014.

05 loka

Joutuin Joensuuhun

Tänäkin syksynä piti jälleen kerran päästä virkistymään SUKOLin syyskoulutuspäiville ja tälllä kertaa Joensuuhun. Näillä koulutuspäivillä on tullut käytyä lähes joka syksy Tuulan kanssa ja tuttuja naamoja on alkanut näkymään aika paljon koulutuksissa. Tällä kertaa meillä oli oikein erityinen tehtävä; tutkia kuinka Pohjois-Karjalan kieltenopettajat ovat käytännön järjestelyt hoitaneet, jotta osaisimme vuoden päästä järjetää (ehkä jopa vielä paremman) syyskoulutuksen.  Olemmehan Hämeenlinnan seudun kieltenopettajissa saaneet kunnian isännöidä koulutusta vuoden päästä.

Olipahan muuten matka! Jotenkin en ihan tajunnutkaan, kuinka kaukana Joensuu oikein on; 4,5h meni junassa aina suuntaansa. No, onneksi olimme varustautuneet hyvin Hyrian oppilaskunnan tilaamillla laadukkailla aikakausilehdillä (palautetaan kyllä heti maanantaiaamuna!) ja R-Kioskin terveellisillä eväillä.

Tuomas Sammelvuo (kuva: SUKOL).

Tuomas Sammelvuo (kuva: SUKOL).

Koulutuksen teema ”Joutuin Joensuuhun – työelämä ja kieltenopetus lyövät kättä” sopi tietenkin meille ammatillisen puolen kieltenopettajille kuin nenä päähän. Työelämän kielitaitotarpeita käsitteli mm. Itä-Suomen yliopiston professori Ritva Kantelinen sekä kielitaitoiset yrityselämän vieraat, jotka osallistuivat paneelikeskusteluun aiheesta. Tilaisuudessa jaettiin myös Vuoden kieliteko -palkinto, jonka tänä vuonna sai Suomen lentopallomaajoukkueen päävalmentaja Tuomas Sammelvuo, joka on pelannut urallaan monissa maissa ja aina opetellut kyseisen maan kielen. Huikeaa pitkäjänteisyyttä! Iltapäivällä olin mm. toiminnallisen kieliopin työpajassa, jossa pääsimme itsekin tositoimiin Nina Maunun johdolla. Aika kivoja ideoita ja aika moni voisi jopa toimia ammatillisella puolella. Opiskeljat kun ovat aika eloisia ja pulpetissa istuminen ei aina tunnu maistuvan.

En voinut vain olla ”avautumatta” koulutuksessa amiksen kieltenopetuksen realiteeteista ensi syksystä alkaen, eli mm. ruotsin opintojen tuntimääristä… Jotenkin alkoi vaan kaikki ottamaan päähän, kun esitettiin miten tätä työtä pitäisi tehdä ikäänkuin sitä nyt ei itse tajuaisi. ”Pitää tarjota AITOJA kielenkäyttötilanteita”, ”… viedä opiskelijat luokkahuoneen ulkopuolelle…” jne… Tiedetään! Tervetuloa kokeilemaan 18 h:ssa näitä hienoja neuvoja, kun luokassa on 20 poitsua, joilla keskiarvo ruotsissa on 5,5, motivaatio täysin kadoksissa 80%:lla ja tarkkaavaisuuden häiriöitä yli puolella… Ja ei unohdeta jatko-opintokelpoisuutta ja niitä keskimäärin kahta opiskelijaa per ryhmä, jotka tietävät hakeutuvansa AMK-opintoihin! Nehän siinä samalla vaan eriytetään ja tarjotaan haastavempia tehtäviä ja kieliopin kertausta…

Kyllä siinä voi ruotsin osalta valitettavasti unohtaa kaikki illuusiot, että opiskelijat oikeasti pärjäisivät ruotsilla työelämässä. Valitettavasti. Tai ehkä joku yksittäinen, kiitettävä opiskelija voi pärjätäkin. Ei paljoa naurata, kun ensi syksyä miettii.

25 elo

Verkostoitumisen voimaa

Viikko sitten sunnuntaina sain iloisen yllätyksen s-postiini. Hanasaaren käyntini heinäkuun lopulla (31.7.2014) ja sivustoni ”ensiesittely” oli tuottanut konkreettista tulosta; sain kollegaltani Marilta Porista vinon pinon ruotsin materiaaleja atto-ruotsin opetukseen eri aloille! Voi, miten ilahduinkaan, kun löysin taas kollegan, joka on avoin uusille verkostoitumisen tavoille ja valmis luovuttamaan tekemänsä materiaalit myös muille opettajille avuksi.

Eilen illalla aloin sitten käymään läpi tiedostoja ja piti oikein tehdä uusia välilehtiä sivuille, sillä sain oppimateriaalia aloille, joita meillä Hyriassa ei lainkaan ole (lentokoneasentajat, laborantit, prosessinhoitajat). Sähköalan materiaalit tulevat heti tässä jaksossa testikäyttöön omassa opetuksessani. Lisäksi mm. Ditt och Datt -sivulle tuli vino pino yleiskielisiä, kaikille aloille soveltuvia tehtäväideoita opetukseen. Yläkoulun kertausmonistetta aion myös testata heti ensi jakson alussa, uusien atto-ruotsin ryhmien kanssa.:)

Tehtäviä läpikäydessäni tajusin, miten paljon ideoita erilaisiin kielten tehtävätyyppeihin saa, kun katselee toisten opettajien tekemiä materiaaleja. Usein aika yksinkertaisiakin ideoita, mutta sellaisia, joita ei vain itse ole tullut ajatelleeksi. Itse huomaan usein urautuvani hyväksi toteamiini tehtävätyyppeihin ja pysyttelen niissä vähän liiankin kanssa. Välillä jopa kuulee opiskelijoilta kommenteja tyyliin ”Taasko tällainen sanasokkelo?!”, heh. Koulun vauhdikkaassa arjessa kun tuo luovuus ei aina ole kukkeimmillaan…

Mutta tässä vaiheessa ei muuta kuin: Tusen tack, Mari! Och trevlig läsårsstart till Björneborg!