29 maalis

Kieltenopettajien yhdistystoimintaa

kevätkoulutusOlen ollut jo useamman vuoden Hämeenlinnan seudun kieltenopettajat ry:n hallituksessa jäsenenä. Vastuualueeksi on muodostunut yhdistyksen nettisivut sekä erilaisten mainosten tekeminen toiminnastamme. Alkujaan päädyin pestiin hieman vaivihkaa, niin kuin ilmeisesti aika useasti käy näissä yhdistyshommissa; ensin suostuin pitkin hampain varajäseneksi ja siitä sitten vielä pidemmin hampain varsinaiseksi jäseneksi. Olen kuitenkin pitänyt kovasti yhdistystoiminnasta, pitkälti siksi, että yhdistyksemme hallitus on niin mahtava ja homma toimii! Meillä on ollut aina loistotiimi ja työt ovat jakautuneet tasaisesti jokaiselle, eikä toiminta näin ole kuormittanut ketään liikaa. Erityisen näppärää on ollut, että työkaverini Tuula toimii tällä hetkellä toista kautta puheenjohtajana, joten koulutusten ja muiden aktiviteettien suunnittelu on ollut helppoa työn ohessa.

Ainoa harmillinen seikka viime vuosien aikana on ollut jäsenien passiivisuus yhdistystoimintaan. On ollut välillä tosi suuri työ houkutella jäsenistöä tapahtumiimme, vaikka suurinosa on täysin maksuttomia ja vielä usein tarjolla on kustantajan sponsoroima illallinen. Tämä on kieltämättä välillä hieman laskenut mielialoja hallituslaisissa. Nyt tosin täytyy sanoa, että viime aikoina toimintamme on taas virkistynyt selvästi. Olemme saaneet uudistettua järjestettävien tapahtumien suuntaviivoja ja uskon, että tällä konseptilla saamme paremmin jäsenistöä liikkeelle ja järjestettyä vielä laadukkaampia tilaisuuksia myös tulevaisuudessa.

kevätkoulutus 2Tänään olikin hieno esimerkki onnistuneesta tapahtumasta! Selvittyämme aamun pienistä sähläyksistä (mm. sähköavain ei avannut koulun ulko-ovea, keittiön sulakkeet olivat palaneet ja piti valmistella aamiainen osallistujille…) kaikki alkoi luistaa lopulta mallikkaasti ja tiimi toimi kuin junan vessa! Järjestimme nimittäin Hämeenlinnassa, hienosti remontoidussa, järvinäköaloin varustetussa Kirkonkulman koulussa puolen päivän veso-koulutuksen. Paikalla oli 25 kanta-hämäläistä kieltenopettajaa kuulemassa Hämeenkyrön yhteiskoulun ruotsin ja venäjän lehtori Taina Salosen koulutusta aiheesta ”Sosiaalisen median ilmaiset sovellukset kieltenopetuksessa”. Eli allekirjoittanutta erittäin paljon kiinnostava aihe. Minulla saattoi jopa olla sormeni pelissä kouluttajaa ja aihetta valitessa… Hienoa oli myös saada koulutuksen sponsoriksi Pohjola-Norden, joka myös esitteli toimintaansa. Kiitos aktiivisille kieltenopettajille, että jaksoitte uhrata aurinkoisen lauantaiaamupäivän työasioille! Ja luonnollisesti myös Tainalle ja Ullalle! Tällaisten koulutusten voimalla jaksaa taas ideoida uusia tapahtumia! :)

15 maalis

Open Education Week 10.-15.3.2014

Enpä ollut tällaisestakaan teemaviikosta kuullut mitään. Kansainvälisen Open Education Weekin ideana on kannustaa avaamaan oppisisältöjä ja jakamaan niitä. Viikon aikana pyritään osoittamaan, että tieto ei puolitu jakamalla. Eli juuri sitä, mitä tälläkin sivustolla ajan takaa! Allekirjoittaneenkin kannatti näköjään lopultakin liittyä Facebookiin, josta löytyi tämäkin tieto teemaviikosta. Varsinainen Jaa Jotain -päivä oli maanantaina 10.3. Siihen en ihan ehtinyt mukaan, mutta pistetäänpä nyt teemaviikon kunniaksi jakoon uusia ruotsin materiaaleja amikseen, joita olen tässä jaksossa tuottanut.

Open Education Week 2014Tällä kertaa materiaalit liittyvät muutaman minuutin mittaisiin videonpätkiin Youtubessa, joissa ravintola- ja rakennusalan ammattilaiset kertovat ammateistaan ruotsiksi. Linkit videoihin löydät tämän kirjoituksen alta, mutta myös materiaalisivuilta eri alojen kohdalta. Videoita on muuten ihan pilvinpimein Youtubessa eri aloista  (hakusana yrkesfilmer), joten tässäpä riittää työsarkaa, jos aion kaikki videot kahlata läpi…Tein siis neljään videoon suomenkieliset sisältökysymykset, jotka laitoin videon kera Moodleen. Opiskelijat laittoivat videoon ruotsinkielisen tekstityksen auttamaan ymmärtämistä ja yrittivät vastata kysymyksiin Word-tiedostoon suomeksi.

Tämä tehtävätyyppi toimi yllättävän hyvin. Varsinkin ravintolapuolen videoihin tehdyt tehtävät onnistuivat mainiosti myös T1-tasoisilta opiskelijoilta, kun vaan tarpeeksi jaksoivat kelailla videota ja käyttää tarvittaessa nettisanakirjaa apuna. Rakennuspuolen videot olivat tasoltaan ehkä hieman vaativammat, mutta niidenkin teko alkoi onnistua, kun hieman autoin alkuun ja opiskelijat saivat tehtävän juonesta kiinni.

Näitä voi toki kokeilla tehdä myös opettajajohtoisesti ei-atk-luokassa, niin että katsotaan videot yhdessä muutamaan kertaan ja jokainen saa sisältökysymykset eteensä ja yrittää poimia vastaukset niihin. Mutta tässä siis oma myöhästynyt panokseni Jaa Jotain -päivään. Toivottavasti on näistä on iloa muillekkin! Kommentteja otetaan vastaan!

Keittiöapulainen: video, sisältökysymykset (DOC) (PDF)

Tarjoilija: video, sisältökysymykset (DOC) (PDF)

Rakennustyöntekijä: video, sisältökysymykset (DOC) (PDF)

LVI-asentaja: video, sisältökysymykset (DOC) (PDF)

09 maalis

Atto-ruotsin ja ammattiaineiden integraatio teknisillä aloilla

Olen tässä pähkäillyt jo pitkään lähinnä teknisten alojen atto-ruotsin ja ammattiaineiden integrointia, johon nyt kovasti kannustetaan. Ongelmani on yksinkertainen: miten ruotsin opetuksen integrointi työsaleihin tulisi toteuttaa niin, että oppimistulokset olisivat paremmat kuin tämän hetkisessä opetuksessani? Sitä kai tällä kuitenkin haetaan, parempia oppimistuloksia, eikö?

Tämä integraatiohan voidaan ymmärtää monella eri tavalla: atto-aineiden suoritus topissa, attojen sisältö enemmän alakohtaiseksi, atot fyysisesti osastoilla, atto-opet ja ammatinopettajat yhteistyöhön jne. Yksi konkreettinen idea tuntuu juuri olevan opetuksen järjestäminen esim. rakennusalalle rakennusosastolla, jotenkin autenttisemmassa ympäristössä kuin perinteisessä luokkahuoneessa. Oletan, että taustalla on ajatus siitä, että työsali on opiskelijalle motivoivempi ja kiinnostavampi ja näin myös oppimistulokset ja läpäisyprosentti paranisivat. Tosin olen myös kuullut, että tila voisi olla myös ihan tavallinen luokkahuone osastoilla. Siis häh? Miten tämä nyt sitten eroaisi Atto-osaston luokkahuoneista?! Muuten kuin, että atto-opettajat vaihtaisivat osastoa tai jopa kaupunkia joka välitunti ja kantaisivat selkä vääränä materiaalejaan pitkin kampusaluetta otsa hiessä… No thanks. 

Olen periaatteessa kiinnostunut ajatuksesta, että opetus tapahtuisi osastoilla, mutta asiaan liittyy tällä hetkellä enemmän avoimia kysymyksiä kuin vastauksia. Tässä muutamia:

1. Jos ryhmän (n. 20 opiskelijaa) yleisin peruskoulun ruotsin arvosana on 5 (joukossa luonnollisesti myös muutama ruotsissa mukautettu) ja monella on selviä tarkkaavaisuuden ongelmia, niin miten keskittyminen onnistuisi esim. autohallisssa, jossa oleskelu olisi huomattavasti vapaampaa kuin pulpetissa istuminen ja virikkeitä joka puolella…? Käytännössähän ruotsin kielen taito voi olla n. 5-10 sanaa pahimmassa tapauksessa. Motivaatio-ongelmista ja niiden tuomista haasteista opetuksessa en tässä edes viitsi lähteä kirjoittamaan. Niistä saisi oman postauksen. Todettakoon, että motivaatio-ongelmia löytyy yleisesti ja se heijastuu usein negatiivisesti oppitunnin kulkuun ja tehtävien tekoon. Tässä siis hieman alkuasetelmia…

2. Suullisen kielitaidon harjoittelu on muutenkin lievästi sanottuna haastavaa tämän kaltaisissa ryhmissä. Opiskelijathan eivät usein pidä tehtäviä minään kun ei tarvitse kirjoittaa mitään. Eli siis suullinen harjoitus = ”voi jättää väliin, ei kunnon tehtävä”. Näitä suullisia harjoituksiahan kuitenkin olisi nimenomaan tarkoitus tehdä autenttisemmissa ympäristöissä. Kyllä täytyy sanoa, että 20:n nuoren miehen ruotsin opetus, ohjeistus, valvominen, komentaminen, auttaminen, eriyttäminen, tukeminen ja arvioiminen autohallissa YKSIN saa hien pintaan ihan pelkkä ajatuskin…

3. Olisiko osastoilla apuna ammatinopettaja tai erityisopettaja atto-opettajan kaverina, jos olisi, niin mistä resurssi, kuka suunnittelee oppitunnit ja mikä olisi työnjako? Tähän liittyen tulee ensimmäisenä mieleeni, että epäilen suuresti kaikkien ammatinopettajien halukkuutta ruotsin kurssille opettajaksi. Siinä pitäisi kuitenkin jokunen ruotsin sana itsekkin osata.

4. Millä ajalla/ resurssilla opetus suunniteltaisiin? Jos ruotsin opetus esim. logistiikkaosastolle pidettäisiin autohallissa, vaatisi tämä atto-opettajalta ensin perusteellista perehdytystä paikkoihin, kalustoon ja ennenkaikkea opetuksen sisällön uutta pedagogista suunnittelua uudet tilat, mahdollisuudet ja mahdollinen työpari huomioonottaen. Jos vanhoille monisteille ei olisi enää käyttöä, niin pitäisi siis luoda ihan toisenlainen pedagogiikka, käytänteet ja materiaali. Millä ihmeen ajalla?

5. Tästä päästään heti tilakysymyksiin. Toimiiko kouluissane tilojen varausohjelmat eri rakennusten, osastojen ja yksikköjen välillä kunnolla ja luotettavasti? Jos ohjelmassa lukee, että tila on vapaa, se todellakin on vapaa, eikä joku ”Pertti”, joka on pitänyt jo 30 vuotta tuntinsa tässä luokassa joka maanantaiaamupäivä – eikä koskaan ole niitä mihinkään ilmoittanut – ole siellä? Entä varustelutaso? Voitko luottaa siihen, että koneet ja tykit toimivat, luokissa on kaiuttimet jne.?

6. Ovatko kaikkien osastojen ammatinopettajat edes kiinnostuneet tämänlaisesta yhteistyöstä (=atot valloittavat osastojen työsalit ja luokat)? Heti ensin tulee mieleen, että ainakin meidän koulussa yhteistyö voisi onnistua monilla naisvaltaisilla aloilla (marata, hius, sote, liti ym), mutta hieman epäilen kaikkien intoa tähän.

7. Jos ruotsin kielen taso on keskimäärin nuo 10 sanaa kurssin alkaessa, kielenopiskeluhan käytännössä tällaisilla ryhmillä on sanatasolla operointia (esim. autonosat, työkalut) ja perusasiakaspalvelutilanteiden lauseiden harjoittelua, puuttumatta suuremmin kieliopillisiin kysymyksiin. Mitä lisäarvoa opetukseen toisi esim. auto-osastolla tapahtuva autonosa-paperilappujen liimaaminen auton eri osiin ja sanojen opettelu hallissa näin? Olisivatko oppimistulokset näin parempia, kuin sanojen harjoittelu rauhallisessa luokkatilassa monipuolisesti erilaisia kirjallisia, suullisia ja kuunteluharjoitteita hyödyntäen? Jotenkin en jaksa uskoa, että olisi tuon vaivan väärti…

Voisiko siis työsaleissa tapahtuva, integroitu atto-ruotsin opetus oikeasti olla jotenkin laadukkaampaa opetusta kuin perinteisessä luokkatilassa tapahtuva, pedagogisesti monipuolinen opetus? Perinteissä luokassa pystyn ainakin jotenkin pitämään porukan ”näpeissäni” ja varmistumaan, että jokainen osallistuu opiskeluun edes jollain tasolla. Onko jossain päin Suomea jotain toimivaa mallia tai hyviä kokemuksia nimenomaan näille teknisille (rakennus, auto, metalli) aloille? Todella mielelläni kuulisin muiden kokemuksia ja varsinkin onnistuneita kokeiluja, joista voisi ottaa mallia!

I rest my case. Mukavaa alkavaa työviikkoa!